Zero ja Kiki treenaavat

Vois päivittää blogia vähän useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa, en mä enää muista mitä ollaan tehty tai edes montako kertaa me teenattiin :D Joku päivä käytiin Emmin kanssa lähinurtsilla. Zero oli tosi häiriöherkkä. Ankat on sille kyl ihan loistavaa häiriötreeniä. Seuraamisessa pää kääntyi kuin väkkärä, koiruus edisti ja käveli vinossa kuin purjelaiva syysmyrskyssä. Perusasennot oli vinoja ja koko seuraaminen ihan karmeata. Mä en ihan ymmärrä, mikä tässä seuraamisessa on, kun tää tuntuu vaihtelevan ihan laidasta laitaan, vaikka kuinka yrittää ylläpitää/parantaa. Mikä tahansa muu liike pysyy koossa, kun sitä muistuttelee vähän väliä, mutta ei seuraaminen. Se voi olla ihan täydellistä yks päivä, sit kuukauden päästä ihan karmeaa, vaikka siinä välissä oliskin treenannut. Syvähuookaus. Ruudun seuraamista tein niin, et pistin kiertämään puuta ja sit pyysin seuraamaan. Tää oli ihan hirrrmu vaikeaa, ei oikein yhtään osannut hidastaa vauhtia ajoissa. Tein sit niin, että juuri kun

Zerppastiinaliisa on selvästi pyörittänyt mielessään ohjatun salat ja lukenut ahkerasti muistiinpanoja aiheesta. Luoksari ja zeta sen sijaan on vähän päässyt unohtumaan. Paikallaolot : oli tosi korkeassa vireessä ja piipitti , GRAAAAAH! En uskaltanut komentaa, koska oli pehmokoiria vieressä, sen sijaan palkkasin namilla, kun oli rauhallinen. Pysyi hyvin istumassa. Zeta : seisominen oli hieno, paitsi et liikutti kerran tassuja, kun tulin vastaan. Pitää treenata erikseen paikalla seisomista! Istumisen sijaan seiso, mur. Pitää itse kiinnittää huomiota käskynantoon, että antaa eri äänenpainolla ne, sillä tavalla onnistui hyvin sekaisinkin. Seuraaminen oli kamalahkoa, oli tosi korkeassa vireessä. Luoksari : oli aika hidas stoppi, muuten luokarin vauhti oli oikein sopiva. Otin pitkältä etäisyydeltä ja tulin vastaan askeleen, tää oli todella hyvä. Toka toisto meni pieleen, kun olin aurinko selässä, niin mä luulen että se ei huomannut. Vähän epäreilu tilanne, kun sit se meni epävarmak

Kannattaa lähteä reissuun viikoksi ja antaa koira hoitoon, niin tuloksia syntyy kuin itsestään! Mä en uskonut, että mä vielä näkisin tämän päivän, mutta niin siinä vaan kävi, että Emmi teki Zerpan kanssa hienon tuplanollan! Ekalla radalla kakkossija ja tokalla voitto ja luokkanousu :) Kaikki muut tiesivät tästä ennen mua, koska olin netin ulottumattomissa Skotlannin niityillä :)  Zeron tuplanolla 2.3.14 Mä en ole vieläkään ihan täysin sisäistänyt tätä. Me kisataan tästä lähtien kakkosissa! :O Voisi ehkä nyt ottaa tavoitteeksi, että mä tekisin edes yhden nollan meidän uramme aikana, olishan se nyt noloa kisata vuosikausia tekemättä yhtäkään nollaa :D  Toka rata varsinkin näyttää tosi hienolta, mä oon salaisesti ehkä jopa hieman ylpeä mun lainakartturista ;) Zermu pääsi myös treenaamaan pari kertaa Emmin kanssa, oli kuulemma oikein hieno.  Tokossa ei ole tapahtunut juuri mitään. Palasin Skotlannista perjantai-yönä ja nyt oon ollut kipeänä keskiviikosta asti... (Grr, saanko

Hohoo, tauko on tehnyt Zerppamiehelle hyvää! Se on miettinyt asioita ja kerännyt intoa viiden koiran edestä :) Myöskään takatalvi ei näin tokoa ajatellen ole lainkaan hullumpaa, merkit näkyy, ruutunauhat näkyy, kapulat näkyy, kaikki näkyy! Ohjattu: Näytin selkeästi, lähetys merkille, halusin palkata ekan merkin. Oli ihan vino, jouduin korjaa. Meni tosi hienosti kapulalle, ei mitään epäröintiä! Sit taas merkki väliin. Seuraavaksi lähetin vasemmalle, ei kuunnellut ollenkaan, vaan painui oikealle. Pysähtyi hyvin käskystä, lähetin uudelleen, tää oli hieno. Toistin vielä kerran, nyt kuunteli hyvin. Luoksari: Stoppi oli sikahyvä, melkeinpä lukkojarrutus! Sit läpi ja seuraavaks maahanmeno. Taaskin intoa oli enemmän kuin järkeä, ei kuunnellut yhtään ja juoks läpi! :O Toisto oli sit oikein hieno, lätsähti maahan oikein hienosti. Vika viel läpijuoksuna, tääkin hyvä. Ruutu: Tätäkään se ei oo unohtanut, jee! Ekalla oli pallo valmiina jo valmiiksi, en tiiä huomasiko. Ruudun ja merkin bongaa