Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2012.

Turkistarhaus elää! Ja luurankotehdas kukoistaa!

Kuva
Toka työpäivä takana ja oon niin poikki ja koomassa, et järki en enää pelaa yhtään ja motivaatio kaikkeen on tasan nolla. Väsyttää vaan ihan hulluna koko ajan. Jokseenkin pelottavaa ajatella, että joskus tulevaisuudessa joudun tässä tilassa tekemään päätöksiä elämästä ja kuolemasta, kun tässä vaiheessa en edes pysty pakkaa reppua treenejä varten. Tarkoitus oli ottaa mm. metallia ja ruudun luoksaria, mutta mä unohdin metallikapulan ja namit kotiin, niinpä tietenkin. Mut aloitan kootut selitykset siitä, mihin viimeksi jäätiin.  Viime viikko meni näissä merkeissä:  Söpöimmän värinen lentokone ikinä!  Puolalainen bussi pistää kyl miettimään henkivakuutuksen ottamista.  Mä otin ja karkasin Puolaan ja hylkäsin koirarukan Emmin huomaan.  Yllättävän kiltii se oli ilmeisesti ollut testattuaan eka pari päivää Emmin kärsivällisyyttä. Ei rähissyt remmissä, eikä karannut muiden koirien luo ja jopa ohitti jalkapalloilevat lapset vapaana tosi läheltä. Aivan käsittämätöntä,

Only in your dreams...

Lupasin kertoa joku päivä mun ex-kilpailu-urasta. ... rakastin sitä lajia, rakastin treenata ja uhrasin kaikki aikani ja vähäiset kesätyösäästöni siihen. Olin myös loputtoman kilpailuhaluinen ja kunnianhimoni oli korkealla. Olin treenannut jo muutaman vuoden ja aloin olla jo aika hyväkin. Mulla oli tosi hyvä treenikaveri, jonka kanssa treenattiin tosi paljon sekä ihana valmentaja. Edellisen kesän nuorten SM-kisoissa olimme molemmat useamman kerran mitaleilla. Kun tuli syksy, oli aika laatia tulevan kauden tavoitteet ja suunnitelmat. Tiesimme, että meillä on mahdollisuuksia ja olimme valmiita tekemään valtavasti töitä tavoitteidemme eteen. Meillä molemmilla oli yhteinen unelma. Maajoukkue. Olimme selvillä, mitä se vaatii, mutta olimme valmiit siihen. Treenasin sinä vuonna enemmän kuin ikinä aikaisemmin, vietin tuntikausia niin punttisalilla kuin lenkkipolullakin. Ostin kausikortin uimahalliinkin. Tuntikausia vietin altaassa kroolaten päästä päähän uudelleen ja uudelleen. Syksy

Hotdogs. And hot pigs :P

Zerppis kävi taas tokoilemassa vaihteeksi. Kaveri kävi tosi kuumana alussa ja oli tosi innokkaasti mukana. Se kuitenkin hyytyi aika pian, sillä tuntui olevan tosi kuuma, vaikkei ulkona ollut kuin jotain 18 astetta. Liikkeestä istuminen oli hyvä ja nopea. Otin myös pelkkää seuraamista ja häiriökäskyt. Eka se meni lankaan pari kertaa, mutta sitten tajusi kuunnella. Metalli oli edelleen tosi hidas, pari ekaa toistoa oli ihan reippaita, mut sit luovutukset oli taas melko hitaita ja epävarmoja. Lisäks piti kapulaa tosi huonosti, tiputti aina kun vähän koskin, piti taas ihan hampaiden kärjillä. Sain sen lopulta ymmärtämään ja piti tiukemmin. Tää on kyl ikuinen ongelma... Ruutu oli eka ihme kummajainen, vaik käytin korkeita, kirkkaita tötsii. Juoks vaan repulle. Olin vähän et wtf ja olin et hei nyt oikeesti. Heti löyty ruutu, juoksi aika hitaasti mut ruutuunpa kuitenkin, ihan keskelle sitä, tai siis mä pysäytin, ihan oikealle paikalle. Sit otin vauhtiruudun, sillai et ei nähnyt ku vein

Helsingin koirauimalaa testaamassa

Kuva
Zerppis kävi tänään uimassa! Käytiin testaamassa uutta kylpylää Itäkeskuksen lähellä, kun saatiin synttärilahjaksi lahjakortti sinne :) Paikka oli ihan viihtyisä, mutta altaat todella pieniä. Pari koiraa mahtuu hyvin uimaan, mutta enemmän ei. Lattiamateriaali ei ole kovin hyvä, Zero liukasteli tosi pahasti. Lisäksi altaan reunasta on tosi hankala nousta ylös, ainakaan tää puudeli ei aina ymmärrä uida laiturille asti. Ramppi on kuitenkin hyvää ja kestävää materiaalia. Lisäksi tykkäsin, että altaat oli aidattu kunnolla ja saatiin olla ihan omassa rauhassa. Myös suihkut ja kuivausloosit oli sopivasti laitettu reunaan suojaan, sielläkin sai olla omassa rauhassa. Hyvinkää on vaan suuri halli, jossa kaikki näkee kaiken, pesupaikoista näkee suoraan altaalle ja tiskiltä näkee koko halliin. Jotenkin hieman epäviihtyisää mun mielestä, eikä saa olla rauhassa kahdestaan koiran kanssa, kun joka puolella on ihmisiä ja koiria... Voisin omia koiria tuoda kyllä useamminkin, jos tarvetta tulee

"I'm committed to make this work..."

Kuva
Haha, Mac Taylor tulee kummittelee jo mun blogiinkin, oon katellu liikaa mun lempparisarjaa :D Mut sitaatti sopii ihan loistavasti tän päivän tunnelmiin. Tavallaanhan se oli mun oma moka, tein ruututreeniä punaisilla tötsillä, jotka erottuu huonosti ja ilman ruutunauhoja. Halusin vähän testata Zeroa, kun on mennyt niin hyvin. Oon nyt siis tehnyt nyt aika monet treenit ilman nauhoja ja punaiset tötsätkin on löytyny tosi hienosti, vaik on ollut hämärää. Tänään Zero ei kuitenkaan yhtään hahmottanut niitä, ekalla lähetyksellä lähti aivan väärään suuntaan, sit se tarjosi kaikkii merkkejä ja lähiympäristöä. Sinänsä koiruutta ei voi syyttää tosta, jos se ei yksinkertaisesti näe, miten päin merkit on ja voin syyttää vaan itteeni siitä, et vaadin siltä liikaa. Se mikä mua kuitenkin kyrpi tänään, oli Zeron asenne. Kun ei heti yritykset kelvannut, se luovutti täysin ja lakkasi yrittämästä. Se haahuili, seikkaili ja näytti joka solullaan, et nyt ei huvita. Se ei viitsinyt enää edes yrittää

Hakuradalla juoksee possuja ja poliiseja...

Kuva
Poliisit tuli keskeyttää treenimme, johan meidän hakuilu on nyt mennyt epämääräiseksi :D  No ei vaan, satuttiin tekee meidän hakurata poliisikoiran jäljen päälle ja sotkettiin hieman niiden kuvioita. Mut loistavasti se selviytyi siitä ja jatkoi jäljestämistä tyytyväisenä. Huh, siinä kyl meille tavoitetta. Ja kuulemma koira oli vasta 1,5 vuotias ja tuli konstaapelille vasta yksivuotiaana. Aika tehokasta, sanoisin =)  Olispa kaikki poliisit noin mukavia, tuli vielä seuraamaan ja kyselemään ja oli tosi kiinnostunut. Toinen viel lähti tuomaan meille jotai meidän merkkejä :D  Mut joo, asiaan. Oltiin mestarintiellä. Toi on kyl kiva maasto, tosi paljon lähipiiloja, sopivan tiheä maasto, jossa pääsee kuitenkin etenemään hyvin. Me likes. Otin neljä ukkoo, kaksi etulinjoille, kolmas n. 25 metriin ja kolmas saman verran.  Zero on kyl hitonmoinen porsas, ihan oikeasti, murrrr. Nyt kyl oikeasti piirrän sille kärsän päähän ja askartelen saparon sen takamukseen. Se karkasi ekalla, ei

Tuhat ja yksi treenipostausta

Tää on jo päivän tuhannes postaus, mut olkoon. Pakko päästä tänne kertomaan treeneistä ja hehkuttaa mun pientä mustavalkoista. Sitä paitsi mulla on niin laho pää, etten muuten enää muista, mitä me treenattiin. Btw tää on myös syy miks käytän pyöräillessä kypärää; mun herneaivoissa on sen verran vähän aivosoluja, etten halua menettää niitä vähäisiä jotka mulle on suotu ;) Seuraaminen Palkkasin eka muutama paikallaolo, tää on nyt kunnon kuuri! Sit paikkaa, juoksu alko sujuu parin toiston jälkeen, oli tosi nättiä ja tiivistä. Sit käännökset ensin ilman koiraa. Vasemmalla Zero tuntu jäävän taas jalkoihin, mun piti kunnolla hidastaa ja kääntää päätä et sain onnistumaan. Oikee puolestaan oli tosi löysä, piti taas hidastaa ja kääntää päätä, et sain jotenkuten onnistumaan. Metalli Yritin saada vauhtia ja intoa peliin. Sainkin muutaman onnistuneen, mutta sitten kun otin luovutuksen mukaan, hidastui taas ja jäi toooosi kauas. Aina vaan se jää kauas, tein ite ihan mitä tahansa :( Tulee ky

Suunnitelman tekoa...

Lyhyesti ongelmat: Seuraaminen: - paikkaa vahvistettava - käännöksiä treenattava, erit. vasen ja juoksu - perusasento!!!!!!!!!!!!! - häiriöt Istu: - toimii. Muistuteltava aina välillä. Luoksari: - Vauhtia. Muistettava kuitenkin myös suorat. - Stoppi nopeammaksi - Loppua edelleen nopeammaksi - Maahanmeno toimii, mut muistuteltava välillää. - Ennakointi, liikkuri, häiriöt. Ruutu: - Paikka ei toimi, vahvistettava paljon. - En ite osaa pysäyttää, eli otettava täyspitkänä, ite opittava katsomaan oikee paikka. - Seuraaminen vaikeeta, tosi rumaa. Noudot: - hyppy toimii, vinoja vois vahvistaa toisinaan. - metalli ei toimi, pitotreeniä lisää, vauhtia paaaaljon - luovutus ei toimi missään noudossa. Tunnari: - osaa ja tietää mitä tehdä, mut on epävarma. - lisää itsevarmuutta, paljon vaan treeniä lisää. - luovutus ei toimi, puree kapulaa. Jää kauas. Pureskelee lisää. Kaukot: - eka istuminen!! MUR!! - m-s-m -vaihdot vahvistettava. - etäisyyttä yleensäkin v

Koepaikka =)

Jeeeee!!!! Me saatiin koepaikka Helsinkiin 9.6. tuomarina Harri Laisi <3 Hieman kyl arveluttaa, kun se koe onkin jo niin pian, en ollenkaan tajunnut, että sehän on jo ihan ovella. Liikkeiden kanssa ollaan aika lailla samassa jamassa kuin silloin syksyllä, eli tässä muutamassa viikossa pitäisi saada liikkeet kasaan uudelleen. Pitääkin hetimmiten laatia treenisuunnitelma ja lähteä hommiin. Nyt me hitto vie saadaa se ykkönen, mörökölli meidät vieköön, jos ei saada!!! Joo, ei täs muuta, tulin vaan hehkumoimaan. Sit syksyllä mennään kuninkuusluokkaan :)

Possu tokoilee osa 99

Huhhhuhhhh mä olen POIKKI!!! Ihan tehokkaasti käytetty päivä, hakutreenit, metsälenkki, tokotreenit, reipas peltolenkki, lisäks mä pyöräilin 20 kilsaa, olin koulus, laitoin kaksi kertaa herkkuruokaa ja siinä ohella ehdin vielä päivittää blogia, tiskata, pestä lattia, ilmoittautua ensi vuoden kurssille, kirota tiedekunta lyttyyn ja leipoa sämpylöitä. Mut joo, käytiin sit vielä tokoilemassa vähän aikaa tossa kotipihalla. Ensin seuraamista . Kauheesti Zero kyl painaa, ihan karseeta. Ja lisäks tänään tuntu, et se edisti aavistuksen. Pitää ottaa videolle ja tarkkailla. Edistämistä en kyl jaksais yhtään. Kimin seuraaminen oli sellaista, et sen peppu oli mun jalan kohdalla. En haluis sellaista Zerolle kyl tähän hätään. Palkkasin oikeasta paikasta ja lisäksi palkkasin kaikki sivulletulot. Vasurille käännökset tuntui sujuvan, kun otin muutaman toiston. Aluksi painoi ja tuntu, et mä tyrkkään sitä edellä. Sit alko sujuu, peppukin kääntyi, tai ainakin tuntui et kääntyi. Oikealle oli oikein

Tokoilua ja hakukauden korkkaus.

Zerppis vihdoin avasi hakukautensa!!! Ja tokoakin ollaan treenattu, ja aksassa kisailtu, tosin lainakoiran ohjaksissa ja käyty lenkillä ja tehty kaikkee. Mutta järjestyksessä. Eilen tokoiltiin kotipihalla ennen kun mä lähdin agikisoihin. Ruutu Zero ei nähnyt, kun mä laitoin kaksi ruutua ja niihin palkat, Zero etsi ne tosi hyvin katseella, ekaan ruutuun meni tosin pahasti sivusta, toinen oli hyvä, mutta Zero ei kelpuuttanut narulelua palkaksi, vaan odotti et mä heitän pallon :D Sit otettiin läheltä paikkaa kosketusalustan kaa, vaihdoin ruutuja ja suuntia. Ekassa toimi oikein hienosti, sit toisessa ruudussa tarjosi etutötsiä jatkuvasti. Ilmeisesti pitää muistutella mieleen. Mut aion edelleen jatkaa kosketusalustalla, jotenkin tuntuu, et tuo on ainoo keino, jolla saa jotain tolkkua tähän ruutuun, mä kun en yhtään tykkää siitä holtittomasta haahuilusta, ku koiruus etsii oikeaa paikkaa joka nurkasta... :P Aattelin, et vois joku kerta tehdä nii, et laittaa kolme ruutuu ja pallot ni

Tokokatsastus 8.5.

Kuva
Perusasennot on vinot jokaisen liikkeen lopussa, tää täytyy ottaa nyt tehotreeniin!!!!!!! Seuraamisessa oma liike näyttää olevan hieman hukassa. Askeleet paikallaan näyttää tosi epävarmoilta, en uskalla astua tarpeeksi reippaasti. Lisäksi Zero ei osaa liikkua. Mä en tykkää ku koira kääntyy tolleen kävelemään etuperin, se ei näytä hyvältä. Mut nää on muutenkin työn alla. Vasemmalle käännös on aika hirvee, mä liikun ku joku jalaton kastemato. Erityisen selvästi se näkyy juoksussa, mä törmään koiraan kunnolla, näyttää siltä, et mä polvella työnnän koiruuden liikkeelle :P Jotenkin tuo oikeakaan ei oo niin kuin pitäisi. Erityisesti juoksussa käännös on tosi löysä, Zero irtoaa kilometrin päähän, osa tosta on ehkä myös koiruuden syytä, se ei oo ikinä osannut seurata juoksussa niin tiiviisti kuin toivoisin. Tuntuu, et se ei uskalla tulla lähellä tai jotain, tää on ollut sille toosi vaikeeta. Sama juttu täyskäännöksessä, tosi löysä. Oma liikekin on kyllä vähän hektinen, käännyn a

Back on track again!!!!

Piiiiitkästä aikaa päästiin taas Zerppasen kaa tokoilemaan!!! :D :D Kauheesti on kyl raukka unohtanut, samat asiat on hankalia, jotka ei ennenkään toiminu ja joita ollaan täs koko talven ja kevään treenattu... Tehtiin kaikki liikkeet kisanomaisesti, Emmi liikkurina ja Jenni kameranaisena. Joka liikkeen jälkeen palkka. Putkeen kaikki, ilman taukoo. Seuraaminen tuntui kauheelta, vaik Emmi sanokin, et oli ihan nättiä. Kontakti herppaantui kans. Liikkeestä istu oli hieno. Hyppynouto oli ihan kiva, paitsi et vähän meinas ennakoida liikkurin käskyn. Metallinoudossa possuili, tiputti metrin ennen mua, jouduin käskyttää uudelleen. Ruutu oli ihan, et en oo ikinä kuullutkaan, ei yhtään tajunnu. Sit tuli pois, mun luo, pysäytin, lähetin uudelleen, ei miiitäään hajua. Tunnarissa teki kivasti töitä, mut oli epävarma. Merkkas ja lääppi omaa heti, mut oli epävarma ja alko sit turhautuu. Toi oikean lopulta. Kaukoissa vähän ite sekoilin, muuten ihan nätit. Eikä noussu ekalla! Murrrr!!!!! L

Julma koiranomistaja

Mikä on julmuuksien huippu? Kun omistaja lähtee agikisoihin ilman koiraa... :( Punnitsin hetken eri vaihtoehtoja. On julmaa jättää koiruus kotiin ja lähteä ite agikisoihin, mutta ehkä on vielä julmempaa antaa sen katella vierestä, kun ei ite saa mennä radalle. Zeron mielestä on bordercollienkidutusta, jos joutuu katella muiden ratoja, vielä pahempi on katella vierestä eikä lopulta pääsekään radalle. Kaikista pahinta lienee kuitenkin se, et mamma menee radalle vieraan koiran kaa. Kuvitelkaapa! Vieraan rakin, jolla ei ole osaa eikä arpaa Zeron esteille! Päätin siis valita kahdesta julmasta teoista vähemmän kamalan ja jättää pettynyt koiruus kotiin. Mistähän Zero aina tietää, et kun otan vaatteita kaapin alahyllyltä, ni ollaan menossa treenaamaan? Kun otan ylähyllyltä vaatteet, se ei oo samalla tavalla pomppimassa ulko-ovella. Mentiin Saran kaa möllit ja kisaavien radan. Möllit oli helppoa suoraa, se nyt vaan juostiin läpi. Paikkana oli sairaan liukas Koivukylän kenttä, juoksemi

Juveniili lihasatrofia ja peppu hukassa.

Jee, Zero kävi tänään vihdoin fyssarilla. Kaveri ei ollut erityisen jumissa ja takapää oli harvinaisen hyvässä kunnossa jopa, ehkä jopa parhaimmassa ikinä. Lepo on tainnut tehdä hyvää. Tosin vasemmalla puolella lantion alueella oli hieman jumia. Eturaajoissa ei ollut enää lihaksia jäljellä, fyssari totes, että käteen jää pelkät karvat ja luut :( Oikean ja vasemman välillä ei kumma kyllä ollut eroa, mä aattelin et oikea olisi ollut pahemmin atrofioitunut kuin vasen. Kaiken kaikkiaan vasen oli hieman enemmän jumissa, jos oikein muistan, ni lavan alueella vasemmalla oli kans jumia. Vartalonhallinta on todella huonossa jamassa. Vastakkaisten jalkojen nostelu on ihan kauheeta, horjuu ihan kauheesti, ku mikäkin kiikku :( Tasapainotyynyllä näkyi selkeesti, että Zerppanen ei halua varata oikealle painoa, tosi voimakkaasti siirsi painoa vasemmalle. Takajaloista ei pystynyt sanoa yhtään, vaappui edestakaisin kuin Aku Ankka. Selvästi sillä ei ole mitään hajua takajalkojensa hallinnasta. Saatii

Suuret on suunnitelmat.

Äh, ei taas asia riittäny yhteen postaukseen, joten tulin takas... Päivitin kisakalenteria ja rupes himottaa kauheesti jo sännätä kisoihin :D Miltä tää plääni kuulostais? 9.6. Helsinki -> VOI 1 kesällä treenataan evl kuntoon 1.9. olis kokeet sekä Espoos et Helsingis, Espoos olis Laisi, joten se olis etusijalla. Sit 16.9. olis tampooniareenalla kisat, sinne jäsenet on viel etusijalla. 29.9. on Espoos tiukka tuomari tai K-nummella tuomari X, lisäksi 30.9. olis kans K-nummella, näistä joku. Ja koska mehän totta kai saadaan heti ekoista kolmesta kisoista ykköstulokset, ni Zerppanen valioituu siis syyskuussa. Sounds like a plan. Hah. Lokakuus ei oo oikeen ilmoitettu kokeita vielä, mut ainakin marraskuun lopus on kuukautissideareenalla kokeet, sinne nyt ainakin mennään. Sit joskus alkuvuodest olis aika siistii kokeilla tasoamme jossai karsintakokeissa, jos rohkeus riittää. Ja keväällä mennään sit Ruotsilaan ja Norjaalaan mestästämään Pohj TVA-titteliä. Suuret on suunnitelma

Mr. and ms. Nolife esittäytyy.

Hello, long time no seen vai miten se ny meni. Eipä oo mitään tapahtunu aikoihin, en oo uskaltanu kauheesti mitää treenata ennen fyssarin tuomiota. Tänään se pitkään ja hartaasti odotettu fyssariaika sit olis, tutulle fyssarillemme <3. Se parhaiten osaa sanoa, miltä Zerosen muskelit näyttää aikaisempaan verrattuna. Oon täs katellu jo tokokokeita ja BH-kokeita. Kyllä, ihme on tapahtunut ja vihdoin ja viimein aion ihan oikeesti tehdä sen. 9.6. olis Helsingissä Harri Laisin koe, sieltä napataan VOI1, sen jälkeen 12.6. olis Tuusulassa BH, sinne siis. Tiukka tuomari ilmeisesti, mut eiköhän mun aina niin mallikkaasti joka tilanteessa käyttäytyvä mustavalkoinen kauhukakara  fifini pääse siitä läpi... Mennyt viikko on ollut aika tylsää Zerppasen mielestä. Vähän pidempiä lenkkejä ollaan sentäs tehty ja meidän rakas joenranta on nyt täysin sulanut ja hieman jopa kuivunut mudasta. Siellä ollaan käyty. Viikonloppuna käytiin kotona ja sain vihdoin ja viimein lopultakin mun pyörän  siskoni py