Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2012.

Valoa tunnelin päässä? Vai onko se vaan näköharha?

Kuva
Nyt on sitten Zerppaeläimeltä ranteet kuvattu. Napattiin samalla kuva sen selästäkin. Kuten kuvasta näkyy, ei eläinlääkäri löytänyt mitään vikaa siitä. Ilmeisesti tassu on vähän päässyt tulehtumaan ja saatiin nyt antibiootteja. Selkäkin oli eläinlääkärin mukaan ok, joten selvyyttä sen selkäongelmiin ei edelleenkään löytynyt. Seuraavaksi pitäisi suunta magneettikuviin, jos sitä rahaa olisi ylimääräistä... Otettiin röntgenkuvat muuten ilman mitään rauhoitusta tai muuta, vähänkö Zerppanen oli kiltti <3 Pidin siitä vähän kiinni ja se vaan oli et mitä hittoa, mut teki kiltisti mitä pyydettiin <3 <3 Onpas muuten outoo, kun antibiooteis on vaan viikon varoaika ja kipulääkkeis neljä viikkoa :P Eläinlääkäri oli sitä mieltä, että ei nyt vielä anneta kipulääkettä, jotta nähtäisiin, tehoaako antibiootit. Kipulääke helposti antaa väärän kuvan, koska se peittää sitten ontumisen alleen. Mukava kuulla tää eläinlääkäriltä kun oon ite miettiny täsmälleen samaa :) No mutta positiivista

Tavoitteet ja suunnitelmat uusiksi...

Huoh. Kohta täytyy varmaan tehdä uusi treenisuunnitelma. Sniff, sniff... Tekis mieli sanoa muutama valittu sana, mutta koska osa lukijoistani (eli noin 0.01%) on alaikäisiä, jätän vatut ja muut väliin ja keskityn asiaan... Zeron ontuminen on taas pahentunut ja tuntuu, et se on nyt parin päivän sisällä mennyt tosi pahaksi. Varasin ajan ortopedille, ei tässä muu auta. SM-kisat on tässä vaiheessa enää haikea muisto, samoin Norjan reissut ja muut ylellisyydet jää tältä vuodelta väliin... Okei, jos ei päästä Mikkeliin, niin seuraava koe on sitten 6.5. Sitä ennen tuskin päästään, parempi nyt hoitaa kuntoon jalka ja sitten pitääkin aloittaa liikkeiden hinkkaaminen uudestaan. Sieltä saadaan joka tapauksessa VOI 1. Sit treenataan rauhas evl-liikkeitä ja kisataan sitten myöhemmin. 9.6. olisi Helsingissä Laisin koe, se kyllä himottais. Siitä on viisi viikkoa aikaa treenata. Aika pian, mutta haluaisin yrittää. Sehän oli se meidän alkuperäinen suunnitelma, viisi viikkoa... Jospa katselis sen

Sairastuvasta päivää

Kuva
Edelleen aika hiljaista täällä Vantaalassa. Lauantain jälkeen tyyppi ei oo enää yskinyt, mutta ontuminen sen kun jatkuu. Se oli jo lähes olematonta viikonloppuna, kunnes se sit jostain syystä taas paheni. Toissapäivänä eli - öö - tiistaina treenasin ulkona liikkeestä istumista ja kaukoja, sen jälkeen tuntuu, että jalka on ollut taas kipeä. Hitto sentään. Järki sanois, et kandee jo suosiolla viedä eläinlääkärille, mutta vahvasti epäilen, että ei nekään löytäisi mitään. Lähettäisi kotiin ohjeena kipulääkekuuri ja lepo. Oon jo miljoona kertaa tunnustellu molemmat jalat, kokeillu jokaikistä lihasta ja niveltä mitä löytyy, taivutellu, liikutellu ja vääntäny jokaikiseen suuntaan, katellu Zeron reaktioita mikroskoopilla, mutta mikään kohta ei ole kipeä. Mikään ei missään vaiheessa ollut turvoksissa tai kuuma. Ei tossa koirassa tunnu olevan mitään vikaa. Silti se ontuu. Jos tapaisin sen miehen uudelleen, niin siitä seuraisi kyllä vähintäänkin atomipommin räjähdys. kuva Yllättävän rau

Yrittänyttä ei laiteta

Jes, kakara ilmoitettu Mikkelin kisoihin 7.5. En anna periksi nyt, aina pitää yrittää, ikinä ei saa menettää toivoa. Vasta 10.5. kello 23.59 uskon, että se ei enää ole mahdollista. Aika tosin alkaa loppua kesken, sillä vaikka näitä kokeita on, niin olen epävarma, ehdinkö saada evl-liikkeet kasaan muutamassa viikossa :P Yrittää aion kuitenkin. Nih. Siitäs saitte. ;D Ontuminen on jo tosi paljon parempi, tänään lenkillä ei huomannut enää yhtään ja kotona saattaa vielä hieman nilkuttaa, kun nousee ylös. Yskiminenkin on vähentynyt ja kuume laskenut. Eilen Zerppanen oli suorastaan rasittavan aktiivinen, raukka ei ymmärrä olevansa vielä kipeä. Keuhkokuume on nyt viimeisin asia, jonka tähän hätään kaipaan... Tehtiin sitten kaikkia hömppäjuttuja. Ensin opetin sille sormet ja sit yritin opettaa siivoamaan. Siivous ei vaan oikein onnistunut. Ensin rupes menee takajalat edellä laatikkoon, mitä olen joskus opettanut. Seuraavaksi se bongasi hiiren ja rupes paiskoo sitä ympäri olohuonetta. Kun

Katkera takaisku toisensa jälkeen...

Kauan tätä vielä jatkuu? Paljonko takaiskuja pitää vielä kestää? Montako vastuuntunnotonta koiranomistajaa mun pitää vielä sietää? Iski se sitten meillekin... kennelyskä nimittäin... Asiaa ei kauheasti auta se, että tiedän tasan tarkkaan mistä tartunta tuli... Ärsyttää välinpitämättömyys ja sairauden vähättely. Okei, eihän se useimmiten ole kauhean vakava tauti ja se menee ohi yleensä ilman komplikaatioita, mutta seuraukset voi silti olla mittavat. Taudissa on kahden viikon varoaika, jonka aikana koiraa ei voi viedä näyttelyyn, kisoihin eikä muiden koirien kanssa lenkille. Eikä myöskään mennä lenkille kaverin koiran kanssa, jolla juuri oli tartunta. (!!!) Kysessä ei ole pikkujuttu, vaikka koira ei enää yski, se silti levittää taudinaiheuttajia ympäristöön ja tartuttaa muita koiria. Tauti ei tartu pelkästään nenäkontaktissa vaan myös pisaratartuntana ilmateitse, samalla tavalla kuin ihmisen flunssakin. Riski on ihan todellinen, kahden viikon varoaika ei ole mikään kennelliiton k

Sairaslomalla

Kuva
Meillä ollaan vietetty viimeiset päivät tällaisissa tunnelmissa:  Torstaina treenien jälkeen kävellessäni kotiin, ohitin äijän koiransa kanssa. Äijä piti sitä kaksin käsin kiinni ja koira räyhäs minkä pysty. Kun olin ehtinyt jo melkein metsästä pois tielle, kuulin äijän huutavan ja ehdin juuri tajuta, miten keskikokoinen, ruskea karvakasa hyökkää kimppuun. En tajua tällaisia vastuuntunnottomia ihmisiä. Pideltyäni koiria aikaani, äijä suvaitsi saapua paikalle, otti koiransa ja lähti mitään sanomatta. Ei edes kysynyt, kävikö pahasti. Zero hieman nilkutti, mutta äkkiseltään en nähnyt verta. Kotona sitten huomasin, miten se yritti kauheasti nuolla tassua ja lähempi tarkastelu osoitti neljä reikää juuri ranteen yläpuolella, siinä yläanturan korkeudella. Leikkelin karvat, pesin haavat ja laitoin ensiavuksi siteen. Perjantaina kävin hakee tötterön eläinkaupasta. Koko perjantain raukka oli aivan kolmijalkainen, tein sille perusteellisen tutkimuksen, mutta se ei aristanut mitään muut

Mr Silent and Miss Quicksilver

Kuva
Zero on ollut tosi hiljainen tänään. Oon siitä tosi huolissani. Toisaalta se saattaa hämätäkin, koska mulla on hoidossa hyperaktiivinen elohopeahiiri-Kelpie. Kyllähän se lenkillä juoksenteli edestakaisin ja jahtasi Halia  Halin keppiä takaa. Mutta kuitenkin. Pitkän jahkailun ja pohtimisen jälkeen päätin antaa sen levätä tänään, jospa se olisi huomenna taas pirteämpi. Tuskinpa meidän tokoura kaatuu parin ylimääräisen lepopäivän takia. Ehkä mä vaan salaa toivon, että Zeron mahdollinen kennelyskäinfektio pysyisi subkliinisena, jolloin en saisi koskaan tietää asiasta, enkä joutuisi jahkailemaan rikkoako kennelliiton määräyksiä ja eläinlääkärin etiikkaa vai ei :P Hyi mua, kun edes harkitsen tuollaista. Hali päätti siirtyä barffiin.  Kelpie ja kelpien ruoka. "Jos mä lämäisen häkkiä näin, niin nuo lähtee juoksee sillai söpösti."

Kootut treenaamiset...

Kuva
Viikonloppu on ollut vähän hiljaista. Käytiin kotikonnuilla enkä saanu aikaseks mennä treenikentälle. En sitä paitsi oo maksanu avainmaksuakaanf vielä. Hups. T. köyhäopiskelija. Sunnuntai illalla käväisin kuitenkin kotimatkalla Tikkurilan lukion pihalla. Treenattiin istumista, ruutua, juoksua ja luoksaria. Istuminen : paljon suoraa, oli edelleen kaameeta seuraamista, mutta ei enää ennakoinut. Otin lopussa häiriökäskyjäkin mukaan, tosi hiljaa ekaks. Kerran meni ansaan, muuten kuunteli hienosti. Istumiset oli vauhdikkaita. Ruutu Tähän olin erityisen tyytyväinen. Olin laittanu pallon valmiix, lähetin läheltä ja palkkasin siitä et kattoo ruutuun päin. Ruutu näky huonosti pimeässä, eikä Zero tienny pallon olemassaolosta. Kivasti etsi ja meni hienosti sinne. Sitten otin alustalla, hienoata oli. Sit alusta pois ja pysäytin ite. Oli ihan täydellistä taas! Pari toistoo, lopuks viel yks alusta. Tein myös nii, et kävelin ruudun ympäri muutaman kerran, et oppis pysyy paikallaan. Toimi hyv

Lunttilappu kokeeseen...

Tunnari: - Sano käsky reippaammin, ei mitää kuiskuttelua. Ruutu: - Todella tarkkana paikan suhteen, pysäytä oikeeseen paikkaan. - Maahan-käsky heti perään. - Sivu-käsky reippaasti, muista kääntää päätä vasemmalle. Kaukot - Pidä vire yllä ennen liikettä. - Selkeät käsimerkit ja reippaat käskyt Istu - Uhkaile vähä ennen liikettä, tyyliin et nyt tarkkana... - Seuraamisessa muista kävelytyyli. - Kato et kävelet ite suoraan, jos koiruus painaa. Seuraaminen - Tarkkana liikkeen kanssa, keskity!!! - Sivuaskeleet rauhassa, keskity liikkeeseen! Muuta: - Kato liikejärjestys ja käy suoritus mielessä läpi - Tiedä mitä teet kehässä, yritä olla aina askeleen edellä liikkuria - Kehu koiraa, muista vire!!! - Seurauta liikkeiden välissä, ei mitää "täällätäällätäällä" -juttuja.

Uusnatsi treenikentällä

Kuva
Noni ystävät! Päätin nyt ryhdistäytyä ja rupesin tästä lähtien natsiksi myös itteeni kohtaan. Aivan liian usein olen ite pilannut hienon suorituksen tai nollannut kisoissa liikkeen. Tällainen ei käy, ei. Eikä ole oikein koiraa kohtaan vaatia siltä 100% keskittymistä ja täydellisiä suorituksia, jos itse on puolittain mukana ja tekee vähän sinne päin. Tää tällainen haahuilu loppuu nyt! Ja että oli muutes kivat treenit! Erityisesti lämmittää mieltä ruutu. Onnistuin kaksi kertaa pysäyttämään ihan oikeaan paikkaan, oli ihan superhyvä, aivan täydellistä. Hyvä minä! Siitä hyvästä palkitsen nyt itteni smoothiella. Mango-greippi -smoothie <3 Okei, asiaan. Rikoin kaavoja ja teinkin kaukoja ekaks. Sitten ruutua, luoksaria, seuraamista ja hiukan istumista.  Kaukot Ilman käsimerkkejä. Muut meni hyvin, paitsi m-s. Olin eka et mitä ihmettä se oikein koomailee, kunnes tajusin, et se ei varmaan osaa käskyä. Kokeilin käsimerkillä ja oikein hienosti meni. Ei siis saa vetää johtopäätöksiä liian

Hinkkaamista, hinkkaamista ja hinkkaamista.

Talvi tuli takaisin, mutta se ei meitä lannista, aldrig I livet! Sinnikkäästi siis treenikentälle tokoa hinkkaamaan. Hinkkaamiseksi se nimittäin taas meni, kökkö sentään ja jouduin taas kerran joustamaan ja muuttelemaan suunnitelmaa. Ruutu Tarkoitus ottaa eka sillai kisanomaisesti, halusin nähdä, mis mennään. Eihän me missään mennä, ei. Eka meni vaa repulle, ei edes tajunnu koko ruutua. Sit ku olin et missä ruutu, missä ruutu, niin Zero kyllästyi ja juoksi täysii ruutuun. Oli muuten ihan superhieno ja olisin muuten antanut superpalkkaa, mutta koska lähti ilman käskyä, tyydyin vaan kehumaan ja hain pois. Sit otin uusiks, Zero lähti kyllä, mutta ihan liian reunaan, oli kyllä ruudun sisällä, mutta halusin keskelle taakse. Annoin etsiä paikkaa, kivasti haki. Sit lopulta kun pysäytin mielestäni just oikein, ni tullessani lähelle, huomasin et makas takanauhan päällä. Et se siitä ruudusta sitten. Väliin vauhtiruutua ja sit paikan hinkkaamista. Välillä vaihdoin suuntaa, ei taas tajunnu,

Possu ja hiiri ulkoilee...

Kuva
Ohjelmassa luoksaria, ruutua, seuraamista, liikk. istumista sekä kaukoja. Huh, olipa litannia. Jouduin taas vähän poikkeamaan suunnitelmasta. Oon nyt vikat kaksi kertaa kokeillut oikein huolella suunnitella treenit, oikein tarkkaan, ihan et paljon toistoja tehdään ja mitä tarkalleen treenataan. Tää on muuten hyvä, mutta jos ei mene niin kuin pitäisi, niin on pakko joustaa. Ja mua aina ärsyttää suunnattomasti, jos pitää joustaa suunnitellusta. Luoksari Loppuosaa. Kaksi suora palkkaa, eka hivenen liian hidas. Sit eteen, olis voinu olla nopeempi. Tuli kuitenkin tosi lähelle, oli oikein kaunista. Sit suora, oli hyvä. Ruutu Eka vauhtinouto, oli sairaan hidas, ei oikein keskittynyt missä se ruutu oli. Sitten kosketusalustalla paikkaa, ei yhtään tajunnut, ei edes kattonut siihen. Tarjosi koko aika tötsii. Äärimmäisen turhauttavaa. Näytin sille alustaa, mut ei taas kaukaa muistanut sitä. Tarjosi kyllä aktiivisesti eri paikkoja, mutta ei meinannut millään tulla keskelle. Rupes yhdessä

Kevättä rinnassa...

Kuva
Auringonpaisteessa ja vapaapäivän kunniaksi (kyllä, luitte oikein, vapaa päivän! ;D ) taas vaihteeksi Metlan pihalla. Ohjelmassa ruutua, luoksaria ja ohjattua, oli pakko ottaa vielä yhdet treenit, koska viimeksi jäi niin huono fiilis. Olin kerrankin suunnitellut oikein yksityiskohtaisesti. Tämä on mielestäni tosi hyvä, sit ei tuu hinkattua liikaa ja teen juuri sitä, mitä on tarkoitus. Kaiken kaikkiaan ei kuitenkaan mennyt ihan niin nappiin ja luoksaria jäin hinkkaamaan ehkä vähän turhan paljonkin. Luoksari Eka kisanomaisesti, sit kuuntelua kaikki osat erikseen. Väliin yksi suora ja kerran palkkasin stopista. Eka meni tosi pieleen, nousi joka väärällä käskyllä, stoppi oli huono eikä mennyt maahan. Tämmösii pitäis melkein tehdä avustajan kanssa. Mä luulen, et Zeroo hämmentää tosi paljon se, et mä huudan mitä sattuu. Totta kai sen pitää oppia kuuntelemaan, mutta nyt ennen koetta ei ehkä kannata kauheesti enää sekoittaa... Aikamme hinkattuamme se alkoi kuuntelemaan ja toimi aika hyv

Kolme viikkoo kokeeseen on...

Kuva
Siispä. Seuraava koe on 25.3. sunnuntaina, siihen on nyt tasan kolme viikkoa. Tässä siis suunnitelma siihen asti:  Mä oon niin huono tässä suunnitteluhommassa, mur. 

Aivotonta menoa

AAAARGH! Pakko tulla taas tähän purkaa turhautumista. MUR! Toko on niin edestakaisin hinkkaamista ja pilkkujen murto-osien viilaamista, että välillä pistää oikein tunteet kuumiksi! Kun otetaan harppaus eteenpäin, mennäänkin seuraavaksi ainakin kolme askelta taaksepäin. Lisäksi totesin tänään, että mun pieni suloperse ei oo pelkästään hukannut pallokorviansa, vaan myös aivonsa! Se oli tänään aivan kuutamolla, vilkuili vaan kaikkea mahdollista ympäristön hälinää, eikä oikeen ollut kuulolla. Liikkeestä istu Ekalla teki taas saman kuin kisoissa. Ärsyttää, kun en sit samantien huomauttanut tiukasti, en ollut jotenkin yhtään valmistautunut ja tää tällainen tuli ihan yllätyksenä. Otin sit uudestaan, oli ihan ok. Tein viel muutaman et heitin lelun heti, oli tosi nopeita. Kuitenkin se alkoi ennakoida ja istahti ihan ilman käskyä, mur! Sit sen seuraaminen oli aivan karseeta, painoi ihan hulluna! En voinut edes kävellä ilman, että olisin potkinut sitä kylkeen vasemmalla polvella. Ja se vaan

Bakteriologi tokoilee

Kun bussin ikkunassa olevat vesipisarat näyttää bakteeripesäkkeiltä ja Helikopterifirman logossa lukee Helicobacter, niin olisiko jo aika laittaa bakteriologian prujut sivuun ja mennä treenaamaan? Zeron mielestä ainakin on, se veti multa monta kertaa nettipiuhan irti... Ohjelmassa siis Metlan pihalla ruutua, seuraamisen juoksua, metallia, luoksaria ja kaukoja. Ruutu Oli tosi hieno, haki kivasti markkeria. Kaukaakin meni hienosti. Yritin naksuttaa vielä liikkeestä tällä kertaa. Lopuksi otin alustan pois, pysähtyi täydellisesti oikeaan paikkaan, ja mä siis pysäytin. Jee!! Seuraaminen Otettiin käännöksiä. Eka palkkasin paikasta, oli ihan ok. Vasurille käännös eka tahmea, mutta kun itse kiinnitin lisää huomiota liikkumiseen, alkoi sujua tosi mallikelpoisesti. Oikealle ihan jees. Metalli Tosi epävarma. Ei ollut kylmä ja lämmitin kapulan. Luovutus aivan karmee, ei vaan halunnut tarjota oikeaa paikkaa. Liikkui kuin hidastetussa leffassa. Luoksari En oikein saanut treenattu