keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Tokoa ja lisää tokoa

Hei jee, Kikin seuraaminen alkaa jopa näyttää seuraamiselta! Edelleen mennään vain muutama askel, mutta kuitenkin, ainakin se vähä mitä nyt tehdään alkaa näyttää oikeesti hyvältä! Ja ai vitsi, tuon kaukoista tulee kyllä ihan maailman mageimmat!

Kuvia pääsiäisen mökkireissulta 

Keskiviikkona Sennin toko. Tällä kertaa seuraamista, jääviä ja paikallaoloa. Itsekseni tein muutaman luoksetulon ja vähän kaukoja. Hyvin jaksoi ja loppua kohti teki ehkä jopa paremmin kuin alussa. Tunnin treeneistä kävelin myös osan koulun ympärillä, ettei tarvii riekkua kentän laidalla koko aikaa.

Seuraaminen: Sennin mielestä mun sosiaalinen palkka on mennyt vähän ylikin ja Kiki jollain tavalla  väistää sitä ja ehkä jossain määrin jopa paineistuu. Kokeiltiin sivulletuloja niin, että palkkaan naksulla ja kehun sitä ihan rauhallisesti. Annan sen tarjota itse katsekontaktia, muutama palkkaus niin ja sitten vapautus, melko rauhallinen kehu ja sitten lelupalkka. Kikin ilme ainakin oli ihan erilainen kuin aikaisemmin, tuntui keskittyvän paremmin kuin aiemmin eikä vilkuillut muita ollenkaan. Muutama askel seuraamista samalla tavalla, naksutus, nami ja rauhallinen kehu tai ei kehumista ollenkaan. Tässäkin seuraavaksi voisi kokeilla jatkaa samantien liikettä namin jälkeen ja naksutella muutaman kertaan ennen vapautusta ja pallopalkkaa. Seuraaminen näytti ja tuntui aivan sikahyvältä,  paremmalta kuin aiemmin.

Jäävät: tähän nyt tosiaan olen kokeillut sitä pomppua, nyt tosin kun istumista kokeiltiin, niin se oikea tekniikka tulee esille kyllä jo ihan luontaisesti itsekseen. Sivusta kun katsoo, niin Kiki kyllä väkisinkin istuessa hilaa persettä eteenpäin liikkeestä tehdessä. Ehkä mä olen turhaan tehnyt tästä ison ongelman... Vähän tosin mietin käskyn vaihtamista. Musta ei ehkä kuitenkaan ole ihan riittävän mustavalkoista, että kaukoissa ja jäävissä on sama käsky ja erilainen tekniikka. Seisomiseen se pomppu toimii varmastikin hyvin. Maahanmenot toimi myös tosi hyvin, mutta tässä vaiheessa voi jo alkaa jättämään käsimerkin pois.



Paikallaolo: tämä tehtiin ryhmässä ihan lopuksi. Ei häiriintynyt muiden käskyistä ja pysyi oikein hyvin. Palkkasin tietysti tosi usein enkä mennyt metriä kauemmas. Pää kääntyili kuin väkkärä, tähän kiinnitettävä huomiota. Sitä purkkia täytyy ensi kerralla testata, mistä viimeksi oli puhetta. Kokeilin sitä joku päivä kotona ja tuntui toimivan hyvin, kun huomio on muualla kuin ympäristössä.

Kaukoissa kokeilin pomppimista, mutta vielä liian epävarma yhdistettäväksi siihen. M-I-M toimii todella nätisti, nyt vaan kiinnitettävä ennakoimiseen huomiota ja vahvistettava myös paikallaolemista.

Luoksetuloja testasin muutaman vinon ja palkkasin liikkeestä. Oikealta vino korjaus toimii paljon paremmin kuin vasemmalta vinon korjaus, selkeesti Kikin perse liikkuu paremmin vasemmalta oikealle. Loogista sinänsä, kun sivulletuloa ollaan tehty niin paljon.



Joku päivä kävin itsekseni päiväkodin pihalla, seuraamisessa kokeilin sitä lauantain juttua, että jes ja liikkeelle. Ei toiminut Kikille ollenkaan, ei ollut moksistakaan. Myöskään liikkeessä ei toiminut. Sen sijaan ihan hyvää seuraamista sain niin, että kävelin vaan eteenpäin ja annoin tarjota ja palkkasin naksulla.

Kotona ollaan työstetty erityisesti pomppua ja kaukoja. Zerppaeläin on tehnyt lähinnä oikealla seuraamista ja kukkaskäännösten erotteluita. Tämä on edelleen tosi vaikeaa, kun se on niin tohkeissaan päästessään tekemään asioita, että ei kuuntele ollenkaan, vaan tekee mitä sattuu. Se on kyllä niin kertakaikkisen suloinen otus, kun se on aina niin onnesta sekaisin :D

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Kikin ja Zeron terveysasioita

Kiiran selkälausunto tuli kennelliitosta jo aikoja sitten, tuloksena LTV1. Näitä en osaa itse tulkita, mutta käsittääkseni se ei vaikuta koiran elämään millään tasolla eikä yksimielisyyttä ole siitäkään, onko sillä perinnöllistä merkitystä. Viralliseen spondyloosiin ikä ei riitä (kenneliiton raja 24kk), mutta tämän näen kyllä itsekin, että puhdas on kuin pulmunen.

Polvet olen tutkinut muutamaankin otteeseen ja tulos on 0/0 - virallista lausuntoa en ole vielä pystynyt tallentamaan, kun omakoira temppuilee.

Tammikuun eläinlääkärireissusta ei ole jäänyt mitään jälkimaininkeja, hyvin toipui eikä sen koommin ole ollut mahaongelmia.

Zerolla on jo muutamia kuukausia ollut satunnaista yskää tai enemminkin köhimistä, ikään kuin kurkkuun olisi jäänyt kiinni jotain. Kun rokotin sen viimeksi, huomasin sillä myös systolisen sivuäänen 1/6 sydämen oikealla puolella. Rintakehän rtg:ssä ei sydämen vajaatoimintaan viittaavia löydöksiä, lievää tiivistymää, joka voisi olla jokin krooninen bronkiitti - melkein  BAL olisi seuraava osoite, saas nyt nähdä. Kuvauksen jälkeen se tosin teki jonkin ihmeparantumisen, koska sen jälkeen en ole kuullut oikeastaan ollenkaan yksimistä...

Kiki tiputti kaiken karvansa viime viikolla. Ensimmäiset juoksuthan sillä oli viime joulukuussa, joten katsotaan, tuleeko seuraavat 6kk välillä. Olin salaa haaveillut vähän pidemmästä juoksuvälistä, koska äh...

Motivaatio potenssiin kymmenen

Olipa huikeat treenit takana! Mahtava fiilis ja pitkästä aikaa tuntuu, että hitto vie, kyllä me universumille vielä näytetään, mistä tämä kaksikko on tehty! Näemmä mennyt taas kuukausi ilman päivityksiä, johan nyt. Treenattu ollaan epäsäännöllisen säännöllisesti, mutta kunnon tokotreenaaminen on ollut hankalaa liukkauden ja lumen takia. Motivaatiota on syönyt myös rankka ajanjakso muussa elämässä, eikä ole kerta kaikkiaan jaksanut ja kyennyt edes ajattelemaan treenaamista. Aurinko on kuitenkin alkanut taas paistaa ja nyt aletaan ihan tosissaan panostamaan treenaamiseen.

Unelmoiva  Kiki 
Vekoran tokovalmennusryhmä aloitti tänään toden teolla treenaamisen Sirken ekoilla treeneillä. Liikkeinä halusin tehdä liikkeestä istumisen, luoksetuloa ja kaukoja.

Istumista en ole oikein osannut opettaa järkevästi. Tällä hetkellä liikkeenä jotenkin tahmea, koska Kiki pysähtyy ensin, hilaa etuosan taakse ja sitten vasta laittaa pepun maahan. Mä haluaisin muuttaa tekniikaa niin, että Kiki hilaa pepun etujalkojen eteen samalla, kun etujalkojen liike pysähtyy. Sirkellä oli oikeastaan kaksi ehdotusta. Ensimmäinen on oikeastaan sama kuin luoksetulossa, eli koira on maassa ja hypähtää kädessä namiin, käsi on siinä etutassujen kohdalla. Täten koira automaattisesti iskee perseen eteenpäin sen sijaan, että siirtäisi painon taakse. Toinen tapa on opettaa liikkeet pompun kautta. Tähän joku ihan erillinen käsky, jota voi myös muihin jääveihin käyttää. Koiran on tarkoitus pomppia etujaloillaan ilmaan ja siitä tömähtää suoraan maahan/seisomaan/istumaan. Tämä jollain tavalla toimii myös kuuntelutreeninä ja koiran on ehkä tulevaisuudessa helpompi erotella jäävit. Koiralle annetaan aluksi ensin hyppäämiskäsky ja koiran ollessa ilmassa annetaan jäävien käsky. Mun täytyy ylipäätään keksiä istumiseen uusi käsky, koska "istu" tarkoittaa sitä, että hinataan etujalat perseen luokse...

Yks mun lempikuvista Zerpasta <3 

Luoksetulossa me ei olla nyt vaan jotenkin edetty. Se pompahtaa hienosti oikeaan asentoon maasta  mun edessä, mutta olen koittanut lisätä etäisyyttä, niin joko se on julmetun hidas tai sitten se tulee luokse lujaa eikä tiedä mitä tehdä. Tässä täytyy tehdä niin, että kun asento toimii hyvin ihan edestä, otetaan puolen metrin verran etäisyyttä, jolloin koiralle pakostakin tulee jonkin sortin laukkapomppuaskel. Kun tämä toimii hyvin, lisätään etäisyyttä suoraan ihan kunnolla, koiran on saatava ihan kunnon vauhti. Hyvin näytti toimivan, tuli hyvällä vauhdilla luokse. Parhaiten toimii niin, jos joku pitää kiinni, mä näytän ensin kädellä oikean paikan ja sitten sanon pelkän käskyn.

Mun sosiaalinen palkka on tosin nyt mennyt siihen, että se jo ennakoi sitä mua vasten hyppäämistä ja saattaa hypätä suoraan päin istumatta välillä. Mun täytyy olla nopeampi palkaamisessa, palkata ensin rauhassa namilla ja sitten vasta vapauttaa. Palkattaessa on parasta  kuitenkin palkata ylöspäin, koska me halutaan koiran nenä katsomaan ylöspäin.

Hullu-Kiki
Vinot luoksetulot on ollut mulle kans murheenkryyni. Siinä ohjataan ensinnäkin kädellä, sormet  peittää namin, jotta koira ei saa sitä vinosta suunnasta. Kiki tosin tuossa tapauksessa vääntää vaan pään vinoon, eikä käännä takaosaa ollenkaan. Pelkästään takaosan liikkeestä kannattaisi palkata niin, että käännyn itse poispäin koirasta ja palkkaan liikkeestä, nimenomaan liikkeestä, ennen kuin koira  ehtii istahtaa. Tässä täytyy vielä muistaa, että itse pyörin paikallaan, en kierrä koiraa. Tätä täytyy  kokeilla rauhassa kotona olohuoneessa naksun kanssa.

Kaukoissa mua häiritsee kovasti se, että i-s-i -vaihdoissa paino ei siirry riittävästi taakse ja sen vuoksi vaihdot on helposti epäpuhtaat. Tässäkin olisi oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Namilla  kokeiltiin sitä, että nami käteen ja lähelle nenää, sanotaan luopumiskäsky ja koiran alaselkää tuijottaessa näkyy, kun koira siirtää painoa. Mielestäni tämä ei toiminut erityisen hyvin, koska Kiki on opetettu ottamaan  kontakti tässä kohtaa. Kiki ei väistänyt namia taaksepäin, vaan yksinkertaisesti käänsi päätä niin, että katsekontakti onnistui. Se lihapullan sohiminen naamaan ei oikein saanut aikaan toivottua reaktiota. Mulla on vähän sellainen olo, että tämä voi olla just sellainen juttu, joka alkaa ahdistaa sitä jossain vaiheessa, vähän sama kuin se hihnasta kiskominen seisomisessa, mitä tehtiin joskus syksyllä.

Pompun kautta saisi tuotakin vaihtoa toimimaan sujuvammin ja kenties myös saisi vähän sitä räväkkyyttä. Pomppiessa on selvää, että painon on pakko siirtyä, jotta etutassut nousee maasta... Samaa voisi käyttää myös s-m-s -vaihdoissa. I-M-I olen tätä jo käyttänytkin, en tiedä, miksi en ole tätä aiemmin tullut ajatelleeksi...

Seuraamiseen sain toiselta koirakolta idean, jota täytyy huomenna kokeilla. Ongelmana oli heillä kontaktin tippuminen liikkeelle lähtiessä. Ratkaisuna näytti hyvin toimivan se, että pyydetään koira sivulle, sitten jes ja seuraa ja mennään liikkeelle. Täytyy testaa toimisiko tämä meidän jumitukseen. Nyt eteneminen jotenkin tyssää siihen viiteen askeleeseen. Siihen asti on tosi nättiä, mutta sen jälkeen tippuu kontakti ja koira laahustaa puol metriä perässä, todella outoa ja täysin Kikille epätyypillistä  tuommoinen laahustaminen, mä en ymmärrä mikä sen ongelma on. Jospa tämä hieman auttaisi asiaa.

Mitään ihmeellistä ei olla muuten tehty, treenaamassa käyty silloin tällöin ja kotona tehty vartalonhallintaa ja tokoa sen verran mitä pystyy. Onneksi pääsee taas ulos <3

Zerpalla oli mukavaa mökillä

Aksassa tuntuu, että edetään ihan hirveän hitaasti. Suora eteneminen mun rinnalla on se isoin haaste ja mielestäni vähän huonosti ollaan saatu siihen vinkkejä. Muuten irtoamisessa ei ole mitään ongelmaa ja Kiki menee todella hienosti vaikka hallin toiseen päähän, kunhan itse olen paikallaan. Tasamaalla olen nyt tehnyt niitä lelulle irtoamisia ja käännöksiä, mutta ainakin toistaiseksi se ei oikein ole  osannut yhdistää näitä käytäntöön.

Viime viikolla tehtiin törkeen hienoja valsseja, ohjaajana oli vieraileva tähti Janitan koulukunnasta, jolta olen saanut tosi hyviä vinkkejä. Myös putkeen irtoaminen toimi tosi hyvin ja sain reilusti etumatkaa. Lopuksi takaakiertoja molempiin suuntiin, nekin toimi hyvin. Kiki täytyy tosin vielä saada ymmärtämään että aksassa kierretään siiveke aina ulkoa päin, nyt se vähän sekoitti ja saattoi myös tehdä toisin päin, hyppäsi ja tuli takaa luokse (kai tällekin joku nimi on keksitty).

Keppejä ollaan nyt kahtena viime kertana tehty, suorat kepit ja verkot sekä ohjurit. Kiki tajusin itse pujottelun tosi hyvin ja jo toisella kerralla näytti tekevän tosi nättiä liikettä kepeissä. Sisääntuloa se ei tajua ollenkaan. Kurssilla ei suositeltu palkkaamaan pelkästään sisääntuloa, mutta mulla on ehkä vähän eri näkemys tässä. Mä oon ihan varma, että se auttaisi Kikiä paljon eikä vaatisi montaakaan toistoa, että ymmärtäisi asian.

Keinua tehtiin viimeksi ekaa kertaa. Tähän mulla ei ole ollut selkeää näkemystä, paitsi että haluan sen ehdottomasti turvalliseksi. Näin tälleen tämän ammattivalinnan kautta musta on tullut ehkä vähän turhankin tarkka näissä koiraurheilulajeissa... Käytännössähän vaihtoehtona on joko keinun päähän juokseminen taikka 2on-2off. Viimeksi mainittu on mageen näköistä kisoissa, kun olen nähnyt koiria jotka oikein painavat keinun alas takajaloillaan. Tassuille tämä on kuitenkin silkkaa itsemurhaa, joten tämä ei tule kyseeseen. Kikillä varmaan muutenkin eka tapa toimii paremmin. Tärkeää on aluksi avustaja, joka pitää keinun ehdottomasti paikallaan ja koira palkataan keinun päässä. Kiki tipahti ja hyppäsi muutaman kerran itse pois, mitä ei saisi tapahtua. Se selkeästi myös väisti mua. Keinulle hakeminen oli jostain syystä tosi vaikeaa, kiersi ja kaarsi ja meni ohi. Voisi tässäkin tehdä hyvää palkata muutaman kerran ihan ylöstulosta, kunhan olisi joku nami, jonka syömisessä ei menisi kuukausi...

Järven jäällä sai juosta sydämen kyllyydestä ja syödä kalaa
Kiki tiputti viime viikolla kaiken karvansa ja on nyt täysin kalju. Se myös hilseilee kamalasti, voi kun löytyisi joku kunnollinen ruoka sillekin. Acana on hävyttömän kallista ja todella tuhtia ja näiden lisäksi lähikaupasta saa ainoastaan Eucanubaa, Royal Caninia ja Hill'siä - näitä en suosittelisi edes vihamiehelleni enkä todellakaan suostu syöttämään. Pienen eläinlääkärin elämä on kyllä raskasta :D

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Sotasuunnitelmia pikkupedolle

Torstai

Meillä oli taas oikein hyvät tokotreenit. Viimeistä kertaa Mariannen kurssia. Mä olen kyl saanut tosi hyviä vinkkejä just meidän ongelmiin. 

Tänään katsottiin meidän isointa ongelmaa, seuraamisen käännöksiä. Oikealle käännökset toimi ihan hyvin, paitsi että paikallaan käännöksessä se tulee vähän turhan paljon eteenpäin - namilla avustaen tuonkin saa korjattua suht helposti. 

Vasemmalle käännös oli hankala. Paikallaan käännöksessä pitää muistaa itse pysyä paikallaan, etten kierrä koiran etupuolelle. Näin se on hankalampi koiralle tosin, koska joutuu peruuttamaan mun paikalle. 

Kädellä ohjaaminen ei millään onnistunut, niin kierrettiin pyöreää roskista ympäri. Tämä onnistui tosi hyvin. Pitää vaan mennä riittävän hitaasti, jotta koira ehtii kunnolla keskittyä käyttämään takaosaa. Ideana on vähitellen pienentää tuota ympyrää, kunnes lopulta kerretään esim. tolppaa. Avustaessa käsi kannattaa olla riittävän alhaalla, mutta sitten palkatessa käsi ylhäällä, jotta tottuu pitämään kontaktia. 

Seuraavaksi tehtiin pujottelua, vähän samalla idealla, kunhan muistaa mennä riittävän pitkälle tötsien välissä ja kääntyä riittävän hitaasti, jotta ehtii kääntyä. Neliskanttisen rahin vieressä tehtiin niin, että jätin Kikin kulman taakse istumaan ja kutsuin siitä sivulle. Näin sen täytyy myös käyttää takaosaansa kunnolla.

Käännökset on helpompia tehdä ensin liikkeestä, sitten voi tehdä paikallaan. Oikeastaan myös mitkä tahansa muut kropanhallintaa ja takaosan hallintaa vahvistavat liikkeet ovat hyviä. 


Perjantai

Aksassa Kiki oli taas just niin kamala oma itsensä kuin kuvitella saattaa. Voi huoh, sanon minä. 

Tarkoitus oli tehdä hyppy-putki-putki -hässäkkää, mutta ei onnistunut millään. Kiki ei hae putkea eikä yhtään kestä mun liikettä, vaan on välittömästi jaloissa ja käsissä kiinni. En myöskään oikein näe, että me hyödyttäisiin mitään siitä, että yritetään ja yritetään kunnes sitten lopulta saadaan yksi onnistunut toisto. 

Paikallaoloon täytyy ihan tosissaan kiinnittää myös huomiota, ihan turhaa aikaa menee asian kanssa tappelemiseen. Melkein voisi pyytää avustajaa pitää kiinni treeneissä ja harjoitella paikallaoloa ihan erillään. Kuolleeseen leluun irtoaa nykyään jo ihan hyvin, se ei ole ongelma. 

Rengas oli yllättävän hyvin mielessä, vaikka sitä tehtiin tasan kerran joskus pikkupentuna. Edelleen, se mun liike häiritsee kovasti, mutta jos antaa sille omaa tilaa, se ihan hyvin hakee rengasta. Korkeutta oli ehkä 15cm, nostetaan sitä pikkuhiljaa.  

Puomi ei onnistunut millään, mun täytyy ihan tosissaan miettiä, miten tämän kanssa etenisin. Nyt ei ensinnäkään juossut pitkin puomia vaan meni jatkuvasti sivusta ja toisekseen se keksi loikkia koikkaloikalla koko kontaktin yli ja kolmannekseen se sen laukka on sellaista pupulaukkaa, ei nelitahtista kiitolaukkaa. 

Takaakierto yhden hypyn kanssa onnistui ihan hyvin, ohjauksen kanssa lähinnä tarkkana, etten ohjaa sitä esteen ohi. Rimat lenteli hieman, ou nou! 

Mun täytyisi nyt ehdottomasti yksinäni päästä treenaamaan. Mä luulen, että Kikin kanssa pitäisi vahvistaa ihan yksittäisiä esteitä ja vahvistaa esteiden oma-aloitteista hakemista. Sen lisäksi voisi tehdä ihan yksinkertaisia hyppysuoria, suoria putkia ja palkka aina edessä. Me ei ehkä näistä treeneistä hyödytä hirveästi, kun se menee aina sellaiseksi jahkaamiseksi ja vääntämiseksi. Tai ehkä  mä olen vaan liian tiukkapipoinen erakkosusi, joka haluaa tehdä kaiken oman päänsä mukaan. 


Sotasuunnitelma
- Kontaktit: hakeudu kurssille tms. -  tavoitteet ja suunnitelma selkeäksi
- Paljon suoria hyppjä, putkia jne. 
-  Suoritusvarmuutta yksittäisille esteille
- Omaa tilaa suorittaa esteet, ohjaus opetellaan ihan erikseen
- Muista hyppytekniikkaa
-  Varaa Kikille joku fyssari
- Palkka ei koskaan kädestä
- Etsi se kameran laturi 

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Vauhtihirmu

Kikistiina on ollut taas vauhdissa, tällä viikolla ei tosin päästy itsekseen treenaamaan. Zerolla on ollut sitäkin tylsempi viikko.

Torstaina Mariannen treeneissä jääviä. Tämä olikin hyvä, koska mä en kerta kaikkiaan osaa opettaa seisomista. Käsiavullahan mä olen tähän asti tehnyt, se toimii jossain määrin, mutta tepastelee helposti eikä pysäytys ole mun mielestä riittävän räjähtävä. 

Takapalkkaa kokeiltiin siihen ongelmaan. Joku selkeä alusta/kippo, johon koira vapautetaan välittömästi seisomisen jälkeen. Mä olen helposti liian hidas, vapautuksen pitää tulla heti. Kiki on myös tosi toispuoleinen koira, se kääntyy joka kerta vasemman kautta palkalle. Käsiavulla voisin opettaa vapauttamaan sen jomman kumman puolen kautta, jotta mä määrään suunnan. Toko on kyllä kontrollifriikin unelma-laji...

Seisomista itsessään tehtiin hihnan avulla. Pieni veto hihnaan suoraan eteenpäin ja koiran pitää seistä hievahtamatta paikallaan. Samaa tehtiin myös istualteen. Tällä tavalla se oppii junttaamaan tassut paikalleen maahan. Kiki näytti jotenkin vähän ahdistuneelta, sillä oli kovin huolestunut ilme. En ole varma, tykkäänkö tällaisista pakotteista vielä tässä vaiheessa, kun koira ei selkeästi vielä tiedä, mitä haen takaa. Pitää pohtia.

Kikin asenne treeneissä oli hyvä ja se jaksoi keskittyä hyvin. Pikkuhiljaa tässäkin asiassa tapahtuu edistystä. Nyt täytyisi vaan paljon enemmän päästä itse treenaamaan, että saisi myös itse liikkeitä eteenpäin. 

Perjantaina aksaa.

Aloitettiin etenemisharjoituksella ihan ilman esteitä. Tämä oli tosi hyvä, voi kun olisin tajunnut tämän jo pentuna, miten paljon voikaan treenata ilman esteitä. Suoraa irtoamista lelulle, joka oli Kikille helppo nakki. Seuraavaksi tehtiin kääntymistä, lelu edelleen edessä, mutta oma liike kääntyi puolessa välissä poispäin. Kikille käännökset ei tuota mitään ongelmia, se lähtee ohjaukseen tosi  herkästi mukaan. Sen sijaan eteenpäin se se ei sen jälkeen enää osaa mennäkään, vaan on mun lahkeissa tai käsissä kiinni. Sitten  vielä suoraa juoksua, kesken kaiken tiputan lelun maahan ja jatkan itse liikettä, jossa koiran on tarkoitus jäädä lelulle. Tässä olin jatkuvasti liian hidas, Kiki muuten kyllä osasi hyvin. Tässä koira oppii tavallaan pois ohjaajasta, just ettei se olis mun lahkeessa kiinni vaan etenee itse.

Puomia pitkästä aikaa, puomi maassa ja  juoksutin läpi. Naksutin jos osui kontaktille. Pitkin puomia juokseminen oli ihan yllättävän vaikeaa, helposti juoksi sivusta. Palkka-automaatti pitäis melkei olla, koska nyt koira saa palkan kyllä poikkeuksetta vaikka tekisi mitä. Mä myös mietin, kannattaisko mun tehdä koko pitkällä matolla vai pelkästään lyhyellä matolla, joka olisi just alastulon mittainen. Pitää myös joku kerta videoida tuon juoksu, mun mielestä se näyttää menevän vähän sellaista pupulaukkaa, mikä ei kyllä tässä tapauksessa oikein olisi toivottavaa.

Putkeen irtoaminen hypyn takaa oli sula mahdottomuus. Vaikka tein mitä, se jäi mun lahkeeseen kiinni. Kun lelu jätettiin putken suulle, se irtosi sentään sinne asti. Liikkeelle lähdössä mun kannattaa ensin mennä rauhassa pari askelta ja ottaa koira mukaan liikkeestä. Tällä tavalla se ei opi varastamaan lähdössä mun liikkeestä.

Lopuksi tehtiin lyhyellä, suoralla putkella ja parin putken takaa irtoamista. Sujui oikein hyvin, kun jäin itse hyppyjen taakse ja karjuin putkea, mutta heti kun olin jossain sivussa, koko eteneminen unohtui. Kikille mun liike on aivan ylivoimaisen vaikeaa, täytyy kyllä ihan tosissaan treenata tätä.

Käytös tänään oli oikein hyvää, pystyttiin olee  jopa kehän laidalla hetken kiljumatta. Tauolla opetin  sen makaamaan pää maassa, mä vähän jopa harkitsen, opettaisinko tokon paikallaolot sillä tavalla. Pitää harkita. Tuollaiselle elohopealle se toisaalta varmaan rauhoittaisi sitä paikkamakuuta, toisaalta jos se ei toimi kisoissa 100% se on ihan supertyperän näköistä, jos pää nousee ja laskee koko ajan.

Nyt kun pääsisi yksin treenaamaan, niin en tekisi muuta kuin ihan sitä etenemistä - perus hyppysuoria, suoria putkia ja hyppyjä ja ehkä pieniä hyppykaarroksia. Lelu aina maassa, ei koskaan taskussa. Putkelle irtoamista haluaisin tehdä myös ihan vaan yksittäisellä putkella. Me ei olla tätä juurikaan treenattu, joten tässä ollaan mun mielestä edetty turhan nopeasti, kun heti ekoissa treeneissä piti tehdä monen hypyn takaa.

Pari vinkkiä vielä: rauhoittumista tarjoamisen  kautta voisi kokeilla, eli leikitään, leikki keskeytyy ja jatkuu vasta, kun koira vähän rauhoittuu. Tätä olisi ehdottomasti pitänyt tehdä pentuna, mä olen turhaan yrittänyt pakon kautta, eikä se ole toiminut. Toinen liittyy hyppyihin, estehakuisuutta saa lisättyä silläkin, että ihan tarjoamisen kautta tekee hyppyjä -  tätä ollaan pentuna tehtykin ja tää oli  Kikille tuttu juttu. Tätä voisi hieman vielä tehostaa, ehkä  se sitäkin kautta oppii tarjoamaan esteitä paremmin.

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Rauhoittumista ja raivotautia

Maanantai 

Alkuviikosta olin niin kyllästynyt sisällä istumiseen, että varasin omatoimisesti vuoron TopDogGymiltä. Puolessa tunnissa ehti oikein hyvin treenata kaksi koiraa, kunhan suunnittelin treenit hyvin. Tarkoitus oli tehdä hyppyä, mutta tajusin, että sitä hyppyä ei voinut säätää eikä Kiki vielä osaa hypätä 50 sentin hyppyjä, joten se sitten jäi. 

Kiertoa molemmilta puolilta pitkältä matkalta, se sujui ihan yllättävän huonosti, ei irronnut kuin ehkä 3-5m. Ulkona se kiertää vaikka mitä puita ja tolppia, mutta ilmeisesti asioiden yleistäminen ei olekaan niin selkeää. Koitin myös varovasti lähietäisyydeltä lähettää esineiden, kapuloiden ym. ohi, mutta ei toiminut ollenkaan, vaikka esineet olivat siis selkeästi kaukana juoksulinjasta.

Noutokapulan heittoa ja paikallaan istumista tehtiin ihan muutama hassu toisto, sujui tosi hyvin. Olin suorastaan yllättynyt, kun ottaa huomioon, miten vaikeaa Kikille on ollut istua paikallaan kun kapula lentää.

Seuraamista tehtiin lyhyesti, pääasiassa sivusta liikkeellelähtöä. Mulla on muurahaisen muisti, enkä oikein muista, miten meni ja mitä muuta  tehtiin.

Nämä treenit opetti mulle sen, että Kikin kanssa ei saa olettaa yhtään mitään. Koiria ei voi verrata keskenään eikä todellakaan voi olettaa, että se yleistäisi asioita. Hirveän helposti mä unohdan, miten kakara se vielä on ja että se ei ihan oikeasti vielä osaa. Kun on vuosia tehnyt evl-koiran kanssa toinen toistaan vaikeampia juttuja, tuntuu jotenkin tosi vaikealta asettua taas ihan täysin aloittelijan rooliin. Ylipäätään mun pitäis vielä kehittää sitä koirasilmää, että oppisi lukemaan koiraa paremmin. 

Zero sai tehdä jalkojen välistä puolen vaihtoa, tätä  me ei  olla koskaan tehty. Hyvin tajusi, mutta vaati vielä aika paljon käsillä huitomista. Käskyä pitää vielä vahvistaa aika paljon. Hyppyä oli sen kanssa tarkoitus tehdä seuraamisen yhteydessä,  mutta ei voitu sitäkään tehdä.

Torstai

Mariannen treenit, tällä kertaa tehtiin rauhoittumisharjoituksia. Kiki istui sivulla, nameja laitettiin sen eteen maahan ja vaadittiin katsekontakti. Hyvän kontaktin jälkeen vapautettiin nameille, se sai syödä ne kaikessa rauhassa ja sen jälkeen käsky sivulle heti sen syötyä. Tämä toimi ihan ällistyttävän hyvin, oli ihan eri koira parin toiston jälkeen. Vähän sama homma tehtiin myös seuraamisen ja luoksetulon  yhteydessä, vaadittiin ensin namien ohittamista, sitten vapautus nameille ja uudelleen käsky sivulle. Tätä pitäis tehdä ennen jokaista treeniä, jos se alkaa riehua ja äännellä.

Perjantai 

Aksatreenit, tällä kertaa Kiki oli edellistäkin kertaa kamalampi. Aivan järkyttävä huuto ja riehuminen heti, kun vaan astuttiin halliin sisälle. Lämmittelykin meni tempoillessa ja vinkuessa. Ihan kamalaa touhua.

Ohjelmassa takaakiertoa, sen se tajusi aluksi väärin ja kiersi koko hypyn. Namialustalla vaadittiin muutama toisto, ennen kuin tajusi asian. Itse pitää olla tarkkana kierrä ja takaa-käskyjen kanssa, ne  menee helposti sekaisin.  Namialustalle se ei irronnut ekaksi millään, vasta kun tajusin itse  yhdessä viedä namit, niin se tajusi.

Toisella radalla tehtiin ihan suoria hyppyjä ja putkea. Suora eteneminen on tosi vaikeaa vieläkin, tosin helpotti, kun itse vietiin namit. Putkeen se ei irtoa kovin hyvin, mun täytyis itse päästä hallille treenaamaan ja ihan vaan harjoitella putkeen lähettämisiä. Mä haluan Kikille ensin ihan kunnollisen esteosaamisen, Zeron kanssa keskityttiin hienoihin ohjauskuvioihin niin paljon, että esteissä ehkä hieman oikaisin.

Väliajoilla ei kauheasti hengattu hallilla. Puomia oli tarkoitus treenata, mutta Kikiperkele riehui niin pahasti ja karkasi viereiselle kentälle, ettei siitä tullut mitään. Mulla kilahti niin totaalisesti, että oli pakko viedä koira autoon ja hengittää hetki happea. Mä suutun ihan äärimmäisen harvoin, mutta silloin kun niin käy, mä menetän itsehillinnän aivan täydellisesti ja aivoissa sumenee totaalisesti. Uusi yritys hetken päästä, nyt tehtiin pelkstään sitä eilistä naminsyöntiä ja sivulletuloa. Tämä meni hyvin ja siihen sitten lopetettiin.

Muuta

Kotona ollaan tehty mm. kaukoja. Tajusin kokeilla S-I vaihtoa  kahdella kädellä niin, että olen itse sivussa ja  se ikään kuin pomppii käteen  kiinni - vähän sama  kuin aikoinaan M-I -vaihdoissa. Tämä nyt ainakin yhden kerran otannan perusteella toimi tosi hyvin, ei yhtään tepuuttanut ja takajalat oli täysin paikallaan. I-S toimii aika hyvin ja enää pienellä avulla.  Mun pitäis kyl ehkä keksiä oma käsky istumiselle.

Seuraamisen käännökset on edelleen työn alla ihan targetilla. Pylly pyörii jo ihan mallikkaasti, mutta  Kiki on hirveän toispuoleinen. Vasemmalle käännös (eli perse pyörii vastapäivään) toimii tosi hyvin ja sitä tarjoaa jatkuvasti. Täytyy keskittyä oikeaan enemmän vielä. Toistaiseksi toimii hyvin itsenäisesti, eli voin seistä koiran jommalla kummalla sivulla ja tarjoaa hyvin käännöksiä.  Ehkä tämä vielä tästä.




sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Tuhmuuksia ja yhteisiä säveleitä

Huh, johan aika rientää, vois vähän useammin päivitellä tänne kuulumisia. Kiki on enemmän tai vähemmän ahkerasti treenannut tokoa ja eilen alkoi agilityn alkeiskurssi. Zero on hömppäillyt rallijuttuja.

Perjantaisin TopDogGymillä omatoimiryhmätreenit, tosi hyvin on nyt sujunut. Kiki ei ole enää entisellään, kun olen pitänyt treenit lyhyinä ja vienyt sen ulos ja autoon lyhyen treenin jälkeen. Hyvin se jaksaa keskittyä nyt muidenkin seurassa ja sen uskaltaa nykyään jo hyvin pitää irti pienessäkin hallissa.


Seuraamisessa ollaan päästy eteenpäin, kulkee jo usean metrin. Tämä on jo huikea edistys muutaman viikon takaiseen tilanteeseen, kun pieni ei vaan _millään_ tuntunut ymmärtävän seuraamisen konseptia. Sivulletulot on nättejä ja paljon suorempia kuin Zerolla ikinä, mutta toki huomiota edelleen kiinnitettävä asentoon. Peilin edessä olisi enemmänkin syytä treenata, koska itse olen usein kiemuralla kuin banaani, kun tuijotan koiraa. Käännökset sujuu vielä kovin huonosti, mä en vaan  osaa opettaa niitä. Jumppaamalla ollaan tehty vasemmalle ja oikealle pepun käännöstä, jospa sitä kautta saisin jollain tavalla opetettua sen takapään käytön. Mä en tykkää, kun tällä hetkellä se lähinnä pyörii etujalkojen varassa.

Luoksetulon loppu on vähän hankala, en ole osannut opettaa sille vinoja asentoja ja näytän edelleen aika paljon käsimerkkejä. Kaukaa se tulee jotenkin tosi hitaasti.

Noudon olen nyt opettanut käsikosketuksen kautta, antaa hyvin käteen lattialta. Muuten en ole luovuttamista nyt tehnyt, vaan pelkkää vauhtinoutoa. Se toimii hyvin eikä ainakaan pahasti sitä muista pureskella. Heittäminen sujuu nyt hyvin, malttaa odottaa käskyä nätisti sivulla.


Jäävejä pitäisi treenata useamminkin. Seisomiseen en ole ihan tyytyväinen, steppailee liikaa paikallaan. Mä en oikein osaa opettaa, pallon heitto ei oikein sitä kiinnosta ja namin heitto ei jotenkin oikein onnistu. Mietin, pitäisikö kokeilla sitä hyppäystä etujaloilla, mitä esim. Simba teki. Maahanmeno on aika hieno, mutta en ole sitä nyt seuraamiseen vielä liittänyt. Istumista pitäisi muistutella, sitä en ole aikoihin tehnyt.

Alo-kaukot alkaa olla tosi nätit. Etäisyyttä on ehkä maksimissaan 3m, mutta ovat nopeat ja tarkat. M-I se joskus teputtaa takajaloillaan, jos etäisyys kasvaa liikaa. I-M on nopea plätsähdys. M-S-M ovat pääsääntöisesti hienoja, mutta edelleen ohjaan kädellä hieman ja teen läheltä. I-S ja S-I eivät jotenkin kovin hyvin toimi, tulee johonkin puoleen väliin, tähän pitäisi keksiä jotain uutta, jonkinnäköistä targettia voisi kokeilla.

Zero on tehnyt käännöksiä, vaihtoja ja oikealla seuraamista. Seuraaminen on tosi löysää vieläkin, tuntuu että tämä ei oikein korjaannu millään. Täytyy ehkä tosissaan ottaa projektiksi ja naksun avulla opettaa oikea paikka, kuten aikoinaan vasemmalla puolella tein. Kukkaset ja saksalainen täyskäännös sekoittaa välillä, mutta luulen, että tähän saadaan kyllä nopeasti varmuutta. Edessä puolen vaihtoa en oikein osaa opettaa eikä olla vielä kauhesti kokeiltukaan, samoin jalkojen välistä vaihtoa. Kunhan saadaan näitä kokeiltua, niin voisi katsoa Zerpalle koepaikkaa :)



Viime torstaina Kikillä alkoi Marianne Forsellin viiden kerran tokokurssi, jossa vähän jo keskitytään koesuorituksen kasaamiseen. Ekalla kerralla tehtiin häiriöitä ja toisella kerralla vahvistettiin sosiaalista palkkaa ja kontaktia.

Häiriötä tehtiin yksi koira kerralla, muut häiriköi ja me tehtiin ihan sivulletuloja ja luoksetuloja. Kiki oli aluksi hämmentynyt muista ihmisistä, mutta tajusi nopeasti asian jujun. Toisella kerralla tehtiin sosiaalista palkkaamista lähinnä sivulletulojen kautta. Mun pitäisi opettaa Kiki esim. hyppimään mua vasten tms, että saisi sen oikeasti innostumaan kehuista. Hyvin se tuntui tajuavan asian, pitää jatkaa tätä.

Perjantaina alkoi kauan odotettu agilityn alkeiskurssi. Ai että, tuosta tulee varmasti magee, kunhan saadaan yhteistyö sujumaan. Tällä hetkellä käytös oli aika karmaisevaa, se huusi ja yritti karata viereiselle kentälle. Kunhan muistaa pitää treenit lyhyinä ja poistuu sen jälkeen hallista, niin hyvä tulee.



Hyvin Kiki muisti putken ja hypyt. Omasta liikkeestä häiriintyy tosi paljon, juoksi väkisin siivekkeistä ohi mun jalkoihin ja puri polvesta. Lelu ja namit ei jotenkin oikein toiminut tässä riittävän hyvin. Pitänee kiinnittää aluksi enemmän huomioon eteenmenoon ilman, että itse kauheasti liikun ja antaa Kikille omaa tilaa tehdä esteet itsenäisesti.Kontaktit ajattelin yrittää tehdä juoksemalla, täytyisi vaan oikeasti päästä aikalailla päivittäin treenaamaan. Keppejä ei olla tehty, mutta tuolla on ne perinteiset kujakepit, ohjurit ja aidat.