sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Tuhmuuksia ja yhteisiä säveleitä

Huh, johan aika rientää, vois vähän useammin päivitellä tänne kuulumisia. Kiki on enemmän tai vähemmän ahkerasti treenannut tokoa ja eilen alkoi agilityn alkeiskurssi. Zero on hömppäillyt rallijuttuja.

Perjantaisin TopDogGymillä omatoimiryhmätreenit, tosi hyvin on nyt sujunut. Kiki ei ole enää entisellään, kun olen pitänyt treenit lyhyinä ja vienyt sen ulos ja autoon lyhyen treenin jälkeen. Hyvin se jaksaa keskittyä nyt muidenkin seurassa ja sen uskaltaa nykyään jo hyvin pitää irti pienessäkin hallissa.


Seuraamisessa ollaan päästy eteenpäin, kulkee jo usean metrin. Tämä on jo huikea edistys muutaman viikon takaiseen tilanteeseen, kun pieni ei vaan _millään_ tuntunut ymmärtävän seuraamisen konseptia. Sivulletulot on nättejä ja paljon suorempia kuin Zerolla ikinä, mutta toki huomiota edelleen kiinnitettävä asentoon. Peilin edessä olisi enemmänkin syytä treenata, koska itse olen usein kiemuralla kuin banaani, kun tuijotan koiraa. Käännökset sujuu vielä kovin huonosti, mä en vaan  osaa opettaa niitä. Jumppaamalla ollaan tehty vasemmalle ja oikealle pepun käännöstä, jospa sitä kautta saisin jollain tavalla opetettua sen takapään käytön. Mä en tykkää, kun tällä hetkellä se lähinnä pyörii etujalkojen varassa.

Luoksetulon loppu on vähän hankala, en ole osannut opettaa sille vinoja asentoja ja näytän edelleen aika paljon käsimerkkejä. Kaukaa se tulee jotenkin tosi hitaasti.

Noudon olen nyt opettanut käsikosketuksen kautta, antaa hyvin käteen lattialta. Muuten en ole luovuttamista nyt tehnyt, vaan pelkkää vauhtinoutoa. Se toimii hyvin eikä ainakaan pahasti sitä muista pureskella. Heittäminen sujuu nyt hyvin, malttaa odottaa käskyä nätisti sivulla.


Jäävejä pitäisi treenata useamminkin. Seisomiseen en ole ihan tyytyväinen, steppailee liikaa paikallaan. Mä en oikein osaa opettaa, pallon heitto ei oikein sitä kiinnosta ja namin heitto ei jotenkin oikein onnistu. Mietin, pitäisikö kokeilla sitä hyppäystä etujaloilla, mitä esim. Simba teki. Maahanmeno on aika hieno, mutta en ole sitä nyt seuraamiseen vielä liittänyt. Istumista pitäisi muistutella, sitä en ole aikoihin tehnyt.

Alo-kaukot alkaa olla tosi nätit. Etäisyyttä on ehkä maksimissaan 3m, mutta ovat nopeat ja tarkat. M-I se joskus teputtaa takajaloillaan, jos etäisyys kasvaa liikaa. I-M on nopea plätsähdys. M-S-M ovat pääsääntöisesti hienoja, mutta edelleen ohjaan kädellä hieman ja teen läheltä. I-S ja S-I eivät jotenkin kovin hyvin toimi, tulee johonkin puoleen väliin, tähän pitäisi keksiä jotain uutta, jonkinnäköistä targettia voisi kokeilla.

Zero on tehnyt käännöksiä, vaihtoja ja oikealla seuraamista. Seuraaminen on tosi löysää vieläkin, tuntuu että tämä ei oikein korjaannu millään. Täytyy ehkä tosissaan ottaa projektiksi ja naksun avulla opettaa oikea paikka, kuten aikoinaan vasemmalla puolella tein. Kukkaset ja saksalainen täyskäännös sekoittaa välillä, mutta luulen, että tähän saadaan kyllä nopeasti varmuutta. Edessä puolen vaihtoa en oikein osaa opettaa eikä olla vielä kauhesti kokeiltukaan, samoin jalkojen välistä vaihtoa. Kunhan saadaan näitä kokeiltua, niin voisi katsoa Zerpalle koepaikkaa :)



Viime torstaina Kikillä alkoi Marianne Forsellin viiden kerran tokokurssi, jossa vähän jo keskitytään koesuorituksen kasaamiseen. Ekalla kerralla tehtiin häiriöitä ja toisella kerralla vahvistettiin sosiaalista palkkaa ja kontaktia.

Häiriötä tehtiin yksi koira kerralla, muut häiriköi ja me tehtiin ihan sivulletuloja ja luoksetuloja. Kiki oli aluksi hämmentynyt muista ihmisistä, mutta tajusi nopeasti asian jujun. Toisella kerralla tehtiin sosiaalista palkkaamista lähinnä sivulletulojen kautta. Mun pitäisi opettaa Kiki esim. hyppimään mua vasten tms, että saisi sen oikeasti innostumaan kehuista. Hyvin se tuntui tajuavan asian, pitää jatkaa tätä.

Perjantaina alkoi kauan odotettu agilityn alkeiskurssi. Ai että, tuosta tulee varmasti magee, kunhan saadaan yhteistyö sujumaan. Tällä hetkellä käytös oli aika karmaisevaa, se huusi ja yritti karata viereiselle kentälle. Kunhan muistaa pitää treenit lyhyinä ja poistuu sen jälkeen hallista, niin hyvä tulee.



Hyvin Kiki muisti putken ja hypyt. Omasta liikkeestä häiriintyy tosi paljon, juoksi väkisin siivekkeistä ohi mun jalkoihin ja puri polvesta. Lelu ja namit ei jotenkin oikein toiminut tässä riittävän hyvin. Pitänee kiinnittää aluksi enemmän huomioon eteenmenoon ilman, että itse kauheasti liikun ja antaa Kikille omaa tilaa tehdä esteet itsenäisesti.Kontaktit ajattelin yrittää tehdä juoksemalla, täytyisi vaan oikeasti päästä aikalailla päivittäin treenaamaan. Keppejä ei olla tehty, mutta tuolla on ne perinteiset kujakepit, ohjurit ja aidat.

lauantai 20. tammikuuta 2018

Käyttökoira missikisoissa

Ehe hehe, maalaisjuntit jakkupukumimmien ja karvakasojen keskellä, kuin kala hiekka-aavikolla. Sellainen fiilis mulle jäi tänään ja ei, en edelleenkään vakuuttunut koiranäyttelyiden järkevyydestä. Ei ole kyl yhtään mun juttu. Haluun kuitenkin saada muutaman arvostelun Kikistä, vähän nähdä miten tuomarit siihen suhtautuu ja millaisia juttuja saan siitä selville rotumääritelmään verrattuna, olettaen, että tuomarit itsekään osaa sen (ainakin sivusta seuranneena tuntuu usein, että rotumääritelmän ja terveen rakenteen käsite on isolle osalle tuomareista täysin tuntematon, sen lisäksi, että nämä kaksi asiaa on monella rodulla ristiriidassa keskenään).

Kikin käytös oli jo heti näyttelypaikalle saavuttaessa karmea, se huusi niin kovaa, että koko Turun messukeskus raikui. Näyttelykehän vieressä sitä sai pidellä kaksin käsin eikä sen kanssa voinut huomio herpaantua hetkeksikään. Nätisti se teki temppuja ja pyörähdyksiä ja kaukoja, kun sen kanssa puuhasteli, sillä on kyllä ihmeellinen keskittymiskyky. Se ei kuitenkaan osaa yhtään rauhoittua hälinässä. 

Tuomarina toimi Lena Danker. Hyvä fiilis jäi arvostelusta, katsoi hyvin tarkasti koiran läpi, mittaili mittasuhteita ja juoksutti parikin kierrosta. Sanallinen arvostelu oli mun mielestä hyvin asiallinen. Kyseessä siis junioriluokka, tuloksena tyydyttävä, ei sijoitusta. Kai. En tiedä olisiko pitänyt mennä toisen kerran kehään. 
"13kk. Hyvänkokoinen feminiininen narttu. Hieman kapea kallo. Sopiva otsapenger. Purenta ok. Pysty lapa tästä johtuen lyhyt kaula. Selkä saisi olla suorempi. Jyrkkä lantio, tästä johtuen häntä nousee selän  yli liikkeessä. Polvikulma saisi olla  selvempi. Riittävä luusto. Hieman litteät käpälät. Liikkuu lyhyellä tehottomalla askeleella ja takaraajat jää rungon alle. Pirteä luonne." 

Video jostain syystä haluaa olla näin vinksin vonksin, en saa sitä käännettyä :( 

Tajusin jälkeenpäin, että huijasin iän, Kikihän on jo 14kk vanha. Sen juoksu oli aika kauheaa, kuten videolta näkyy. Se kiskoi ja kaahasi ja meinasi tukehtua hihnaansa. Suurin osa juoksusta oli jotain ihan muuta kuin juoksua ja veikkaan, että tämä on suurin syy sen huonoihin liikkeisiin. Häntähän sillä aina nousee, kun se näkee muita koiria. Oikeesti tuolla vapaan juostessa se menee kyllä tosi nättiä pitkää ravia. Seisoessa  se puuhasteli kaikkea mahdollista ja sai kunnolla keskittyä pitämään se kutakuinkin seisaalleen neljällä jalalla. Tuomaria se halusi halailla ja pussailla, kun yhtään tuli lähemmäs ja kaksin käsin sai pitää kiinni. 



lauantai 13. tammikuuta 2018

Jumittamista ja uuden kameran testailua

Onpa viikko mennyt taas nopeasti. Kaikkea mukavaa on mahtunut viimeiseen viikkoon ja muutamia treenejäkin. Arkisin treenaaminen on edelleen aika vaikeaa ellei jopa mahdotonta enimmäkseen. Pimeää, liukasta, kylmää ja jäistä on jatkuvasti eikä meillä edelleenkään ole hallipaikkaa.


Söpö Kiki
 Ulkona käytiin joku päivä tekemässä seuraamista, seisomista ja noutoa.


Seuraaminen on jotenkin tosi vaikeaa vieläkin, koitin ottaa käännöksiä. En osaa ohjata itse ollenkaan ja Kiki ei tajua tuota takapään käyttöä. Ylipäätään koko seuraaminen on tosi laiskaa eikä se vaan kerta kaikkiaan tunnu ymmärtävän seuraamisen konseptia. Namia seuraa kyllä, mutta heti namin jäädessä pois pää painuu, Kiki jättäytyy tai etääntyy. Naksuttaminen ei myöskään tunnu toimivan. Voi huokaus.


Seisominen tuntuu myös hankalalta, mutta varmaan lähinnä kun ei olla treenattu sitä. Tein nyt ihan niin, että oli melkein mussa kiinni, näin sain onnistuneita toistoja. Pallopalkkaa ei tajunnut ollenkaan, oli ihan ihmeissään. Namin heitto toimi jossain määrin.


Noudossa tein takaakiertoja ja juoksutusta, oli hyvä ja unohti mälväämisen. Heittämistä treeenattiin myös, oli kovasti vaikeata, mutta onnistumisia saatiin heittämällä  maltillistesti lyhyen matkan.


Sisällä ollaan tehty sivulletuloja, käännöksiä ja seisomista.


Mun uusi putki ottaa hämärässäkin hienoja kuvia
Perjantaina oli taas hallissa ryhmätreenit. Tällä kertaa tehtiin pidempää, suoraa seuraamista, noutoa, tötsän kiertoa ja seisomista (huh, hirveän paljon kaikkea).


Seuraamista ihan namin kanssa, toimi hyvin. Peilin edessä perusasennot olivat enimmäkseen tosi hyviä, tosin alussa oli kummissaan kun en tuijottanutkaan sitä käskyä antaessa. Hups, olen ilmeisesti toljotellut sitä ihan antaumuksella tähän asti.


Muiden tehdessä asioita me tehtiin ihan pari luoksaria lähietäisyydestä. Tämä ei kyllä tunnu oikein toimivan. Tekee tosi jämäköitä loppuja ihan mun edessä,  mutta matkan pidentyessä esim. viiteen metriin, se kävelee kaikessa rauhassa. Pitää ottaa selkeästi pidempi matka ja ehkä palkata lelullakin toisinaan jalkojen välistä. Vinosti ei toimi kyl yhtäään, ei ymmärrä ollenkaan. Tähän ehkä tarttis jotain vinkkejä.


Pari seisomista koska kerrankin on tilaa tehdä ja liukumaton alusta. Tänään toimi ihan hyvin ja jäi jopa seisomaan pariksi sekunniksi. Edistystä on selkeästi tapahtunut, vaikka stopit ei sellaisia  räjähtäviä olekaan vielä.


Pari takaakiertoa tötsän ympäriltä, nämä toimivat oikein hyvin, vaikka etäisyyttä ei ollutkaan kuin ehkä kaksi metriä. Seuraavaksi noutokapula suuhun ja sama uudestaan, tämä toimi hyvin. On nyt selkeästi tajunnut multitaskaamisen, aikaisemminhan se ei voinut tehdä mitään kapula suussa.


Jälleen käyttäytyi tosi hyvin porukassa pienessä hallissa. Pidin treenit lyhyinä ja vein aina välillä autoon. Tämä toimii kyllä tosi hyvin ja Kiki pysyy nykyään myös hyvin hanskassa treeneissä. Nyt vaan meidän treenaaminen tuntuu vähän junnaavan paikallaan, seuraamista se ei oikein tajua, noudon pito toimii huonosti ja seisomista en osaa opettaa. Kaikkiin olen saanut paljon vinkkejä ja neuvoja ihan kädestä pitäen, mutta silti ne ei vaan tunnu toimivan.


Zero poseeraa uudelle kamerallee
Zero on tehnyt rallijuttuja. Oikealla seuraaminen on alkanut toimimaan ihan kohtalaisesti ja pitää paikkaa ihan hyvin. Käännökset ei toimi hyvin eikä se kyl varmaan tule oppimaankaan niin hyvää vartalonhallintaa, että se mitään hyviä pisteitä kokeista saisi. Pääasia kuitenkin, että sillä on jotain hauskaa tekemistä. Puolenvaihtoja pitäis treenata enemmän, tällä hetkellä ei oikeastaan muuta olla tehty kuin takaa vaihtamista. Pyörähdykset toimii ihan hyvin, samoin jäävit oikealla. Pakittaminen mun edessä on vähän nihkeää, menee noin 1,5x oman mittansa verran, mutta ei sen enempää. Eteentulo oikealta ei toimi ilman apuja, jää aina tosi vinoksi.


Jos vähän treenaisi vielä noita puolenvaihtoja, niin voisi mennä testaamaan sen kanssa voittajaluokkaan. Tässä vaiheessa mulla ei varsinaisesti mitään tulospaineita enää ole, kunhan mennään pitämään hauskaa.


Zerppaliisa on onnellinen

perjantai 5. tammikuuta 2018

Vitutuksen kautta voittoon!

Työkaverin lausahdus sopii kyllä täydellisesti tähän viikkoon niin työn kuin vapaa-ajankin osalta, kuvaa jotenkin hyvin sitä, miten vastoinkäymiset ja turhautumisen voi saada käännettyä vahvuudeksi ja voitoksi, kun tahtotila on olemassa. 

Kiki oli tänään suorastaan häikäisevä treeneissä. Ei vielä ikinä ole ollut yhtä hyvää yhdessä tekemisen fiilistä kuin tänään. Ette uskokaan, miten hyvältä tämä tuntuu kaikkien näiden taisteluiden ja vääntöjen ja loputtoman turhautumisen jälkeen. 

Treenit oli TopDogGym:illä Nummelassa,  pieni tila, ehkä noin 20x20m. Treenaajia oli viisi ja aluksi kaikki samassa tilassa. Tehtiin sivulletuloja, kontaktia ja hieman kaukoja. Treenipätkät pidin lyhyinä, ehkä 5-10min kerrallaan ja sen  jälkeen mentiin autoon jäähdyttelemään. Luoksetuloa tehtiin hallin nurkasta nurkkaan kiinnipitäjän kanssa ja hieman liikkeestä maahanmenoja vauhdista. 

Kaukot oli todella hyvät (i-m-i) eikä tarvinnut hirveästi avustusta - melkein tuntui vielä topakammalta ja vauhdikkaammalta kuin yleensä. Liikkeestä maahanmenot oli aivan älyttömän hienot, ei tarvinnut juurikaan edes avustaa ja lätsähti maahan kuin pannukakku. Yhdistin samaan myös muutama pätkä paikalla makaamista (liikkeestä) ja pysyi vaikka muut touhusi ja itse pompin ympärillä. Luoksetuloja kaksi, todella vauhdikkaita eikä pienintäkään ajatusta mennä mihinkään muualle kuin mun luokse. Leikki myös tosi hyvin, mitä harvemmin muiden koirien seurassa tekee. 

Mä en tiedä, mitä näissä treeneissä oli niin erilaista kuin yleensä, mikä tekisi niin ison eron.  Halli oli paljon pienempi kuin mitä tähän asti ollaan treenattu ja koiria saman verran. Nameina käytin lihapullia, joita en itse asiassa varmaan ole aikaisemmin käyttänytkään - kaikkea muuta sen sijaan olen kokeillut. Ajankohta oli ruoka-aika - lauantain treenit yleensä käytiin aamupäivällä ja no, ulkotreenit ovat kyl kans ruoka-aikaan. Tosin nyt viimeiset kaksi päivää olen antanut sille hieman vähemmän ruokaa ja eilen se ei päässyt kovin  pitkälle lenkille. Ehkä jollain näistä tai kaikilla yhteensä on joku vaikutus onnistumiseen? 

Viimeiset kaksi päivää ollaan naksuteltu sisällä vartalonhallinta-jumppajuttuja sekä noutoa. Noutokapulan pito tuottaa suunnattomia vaikeuksia ja turhautumisen puuskia, kun se ei kerta kaikkiaan tajua sitä, tiputtelee kapulan, mälvii sitä ja mikä on myös tosi ärsyttävää, että  se kääntää pään (ja kropan) aina sivuttain pois musta. Selkeästi sitä jotenkin ahdistaa pidellä  kapulaa mun lähellä, mikä on kyllä outoa, koska sit taas muuten sillä ei ole mitään estoja esim. kiivetä mun päälle tai pussailla mun naamaa. Mä mietin taktiikaksi unohtaa nyt koko pito vähäksi aikaa ja tehdä vauhtinoutoja ulkona, kierrättää puita, hypyttää esteitä jne. Nenä-käsikosketusta kokeiltiin naksuttaa ja sen se tajus kyl heti, mutta ei vielä kapula suussa. Voisin kokeilla tätä vielä pari kertaa ja sit testaa uudestaan vähän pienempi kapula suussa. 

Tiistaina kävin treenaamassa koululla, mutta kenttä oli aivan jäinen, niin tehtiin katoksen alla seuraamista, liikkeestä istumista ja paikallaan istumista. Seuraamisessa tuli hieman turhautumista kans, kun koitin tehdä ilman namia ja pelkästään naksutella oikeasta paikasta. Ei jotenkin yhtään tajunnut ja haahuili vähän mitä sattui. Pari pätkää namin kanssa sen sijaan oli tosi hyvät, joten eiköhän me mennä tällä vielä vähän aikaa ja sitä kautta häivytetään nami pois. 

Liikkeestä istumiset oli tosi hyviä, mutta se namin heitto ei kyl onnistu ulkona pimeässä niin meni vähän sahailuksi. Paikallaan istuminen oli ihan sikavaikeeta, ei meinannut pysyä millään. Mikähän juttu tämä nyt on, ollaanhan me nyt tätä tehty ja itse asiassa istuminen on ollut jopa parempaakin kuin paikkamakuu. Pitää muistaa perusasiat ja edetä hitaasti. Vain yksi uusi asia kerrallaan (etäisyys, aika, häiriöt jne). 

Aika hyvin alkuviikon turhautuminen saatiin tänään käännettyä ja tuli taas toivoa. Kyllä tämä vielä voitoksi muutetaan! Ja hei kunhan saan Kikille kutakuinkin seuraamisen opetettua, me mennään kyl rallitokoon testaamaan yhteistyötä koeolosuhteissa! 

Ensi kerralla voisi hallilla tehdä muiden tehdessä porukalla luoksetulon loppuja ja kaukoja (s-m, i-s), lyhyt pätkä namiseuraamista häiriökäskytyksellä ja mahdollisesti vois kokeilla joko ruutua tai tötsän kiertoa. Noutoa vois kokeilla metsässä ja/tai kentällä kierron kautta ja pidempää pätkää namiseuraamista ja samalla koittaa hieman häivyttää namia pois siirtämällä niitä oikeasta kädestä vasempaan. Myös seuraamisen  käännöksiä olisi hyvä treenata ensi viikolla ja hyppyjä, jos ne vaan saa pystyyn johonkin. 


perjantai 29. joulukuuta 2017

Katsaus menneeseen vuoteen ja tavoitteet vuodelle 2018

Ensin lyhyt katsaus menneeseen vuoteen:

Zeron päätavoitteena oli saada RTK2 ja sen se saavuttikin lokakuussa. Voittajaluokassa ei startattu, se jää ensi vuodelle. Enemmän tai vähemmän terveenäkin on pysytty, joten siltäkin osin tavoitteet saavutettu.

Alkuvuodesta saatiin lisäystä perheeseen, kun Kiki aka Kiira aka Kikiperkele muutti luoksemme. Alku ei ollut ihan helppoa ja harrastusten osalta ei päästy etenemään niin nopeasti kuin olin toivonut. Tokon alokasluokan liikkeet ovat vielä hajanaiset, joskin tähän on ainakin osittain vaikuttanut hallipaikan puute, kun ulkona on pimeää ja märkää ja liukasta. PK-juttuja ollaan tehty hyvin pienimuotoisesti ja paimentamassa käytiin pari kertaa. Aksaan luotiin pohjia hyppytekniikan merkeissä. Viralliset röntgenkuvat otettiin marraskuussa heti Kikin täytettyä vuoden.

Itselle ei viime vuonna ollut mitään tavoitteita. Liikunta jäi, painoa kertyi +1000kg ja kunto on huono. Työpaikka on sama, asuinpaikkakunta muuttui ja aloitin erikoistumisopinnot.

Sitten ensi vuoden tavoitteisiin. Mitä isot perässä, sitä pienet perässä, joten aloitetaan vanhemmasta hauvelista.

Zeron tavoitteet: 
- RTK3
- Kropanhallintaa kerran viikossa 
- Pysyä terveenä ja hengissä

Kikin tavoitteet: 
- Toko alo1
- Tokon SM-joukkue
- Hyväksytty BH-koe
- JK1
- Käydä MH-luonnekuvauksessa
- Käydä kahdessa näyttelyssä (juniori- ja nuortenluokka)
- Kropanhallintaa kerran viikossa
- Hyppytekniikkaa kerran kuukaudessa 

Lean tavoitteet: 
- Tough Viking 2018
- Harrastaa hikiliikuntaa vähintään kerran viikossa
- Puolimaraton kesällä/syksyllä (jos nyt polvet kestää)
- Suorittaa ensimmäinen vaihe epidemiologian tutkinnosta
- Pitää pää kasassa ja löytää tasapaino työn, opiskelun ja vapaa-ajan välillä

perjantai 8. joulukuuta 2017

Kikin röntgenkuvaukset

A/A   

0/0
 Kyynäristä mulla on jostain syystä ladattuna vain oikea puoli. Löytyi sieltä se vasenkin. Molemmat ovat nollaa. 

Kaularanka

Rintaranka 

Lanneranka
Selkäkuvat ovat oikein nätit, ei mitään erikoista. Ei spondyloosia eikä muutakaan erikoisuuksia. En ole saanut vielä kennelliitolta tuloksia, päivitän ne kunhan saan. 

Polvet kopeloin parinakin päivinä ja kyllä ne nollaa taitavat olla. Rauhoituksessa oikea polvi tuntui aavistuksen luksoivalta, mutta ainoastaan täydessä ekstensiossa eikä silloinkaan harjanteen yli. Hereillä vaikutti normaalilta. 

Suotokoa

Kerrankin pääsin päivänvalolla ulos, joten ajelin läheiselle nurmikentälle treenaamaan hyppyä. Sitä kun ei hiekalla voi treenata - kepit eivät uppoa maahan. Nurmikenttä muistutti enemmän suota kuin nurmikenttää, mutta koska olen vähintäänkin yhtä jääräpää kuin Kiki, menimme treenaamaan silti ja uhrasimme hienot, kalliit goretex-kenkäni.

Hyppyä ekana. Lelu oli suoraan hypyn takana, mutta lähetys hieman eri kohdista. Näin hieman alustettiin vinoja palautuksia varten. Meni tosi hyvin ja haki erinomaisesti. Ensi kerralla kokeilen samaa paluuhyppynä eri kulmista.

Ruutua seuraavaksi, kun valoa vielä riitti. Ei ihan täysin tajunnut, kun jätin lelun ruutuun salaa, vaan meni tarkistamaan tötsät, nosti yhden niistä ja sitten vasta tajusi lelun. Kun yhdessä vietiin lelu, saatiin pari hyvää onnistunutta toistoa eri suunnista eri etäisyyksistä.

Seuraamista koitettiin, mutta Kiki keskittyi tosi huonosti. Kentän vieressä on sakeaa metsää, jossa on tosi paljon peuroja. Varmaan hämärtävässä illassa se haisteli niitä. Riistaviettinen koira on kyllä ärsyttävintä mitä tiedän. Aloitin seuraamisen sivulletulolla ja kontaktilla, se meni ihan hyvin. Sitten yksi pidempi pätkä, joka meni itse asiassa tosi hyvin ilman namia. Leikkiä väliin ja olisin halunnut vielä vähän käännöksiä, mutta luovutin, kun selkeästi ei keskittynyt. Turha hakata päätä seinään ja vääntää tyhmistä asioista.

Lopetin yhteen eteenmenoon. Tästä on nyt tullut vähän tapa. Lelu käytiin yhdessä viemässä ennen seuraamista ja lähetin sen lopuksi näyttämättä varsinaisesti lelua uudestaan. Lelu oli eri nurkassa kuin ne peurat. Hyvin juoksi suoraan eteenpäin, vaikka lelu ei juurikaan erottunut.

Zero sai tehdä rallijutskia. Oikealla seuraamiseen naksuttelin oikeaa paikkaa, tätä täytyy ehdottomasti tehdä enemmän. En ole tähän asti vaan riittävästi paneutunut tähän. Lelupalkka tuntui auttavan myös - jätettiin lelu maahan ja vapautin sinne. Seuraaminen tuntui jopa varsin topakalta näin treenatessa.

Kikin juoksut alkoi tänään ja lonkkatulokset tulivat vihdoin kennelliitosta. A-lonkat ja 0-kyynärät, selkä on vielä saamatta. Jospa sekin vielä sieltä.